Nro 2: Performanssi

Laajakuvan keskittyy tällä erää performanssin ja performatiivisuuden ulottuvuuksiin. Pääkirjoituksessa esitellään numeron sisältö ja sen kautta teeman monimuotoisuutta.
Featuret
Rillumarein sielusta ja iltamakulttuurin välähdyksistä valkokankaalla.
Todd Haynesin uran omaperäisiä elämäkertoja (ja niihin rinnastettavia valmisteita) ajavat eteenpäin julkikuvan takana piilevät mysteerit.
Frederick Wisemanin tanssidokumenteissa instituutio synnyttää taiteilijan.
1970-luvun taitteessa puolet ruotsalaisista elokuvalevittäjistä keskittyi halpaan törkyyn. Klubb Super 8 pyrkii tallentamaan tuota kulttuuria, kun se on vielä mahdollista. Uusiin julkaisuihin kuuluu ruotsalaistuotantojen lisäksi Nikkatsun Tukholmassa kuvaamia elokuvia, joita ei ole koskaan ennen nähty Japanin ulkopuolella. Eikä yli 50 vuoteen edes siellä.
Usein keskusteluohjelmiin tullaan promoamaan viimeisintä projektia. Vierailulla on tuskin painoarvoa puolen vuoden päästä. Tässä jutussa käsitellään historiallisesti mielenkiintoisia ja informatiivisia vierailuja, joihin kannattaa palata vielä vuosikymmenten päästäkin.
Kulttielokuvien, popmusiikin, huumeriippuvuuden ja uskonnollisen heräämisen kautta kulkenut ura paljastaa ristiriitaisen tähden, joka vietti koko elämänsä erilaisten roolien välissä.
Jerry Lewis (1926–2017) oli 1950-luvulla Amerikan suosituin koomikko ja 60-luvulla ranskalaisten rakastama totaalinen elokuvantekijä. Kaatuilun kroonistamat selkäkivut, kipulääkekoukku, sotkuiset ihmissuhteet sekä flopanneet tai hyllytetyt elokuvahankkeet ajoivat Jerryn kuilun partaalle, itsetuhoisiin ajatuksiin ja vuosikymmenen vaikenemiseen. 80-luvun alussa keski-iän loppua lähestyvä koomikko teki comebackin elokuvilla Toivoton duunari ja Lääkärin kauhu. Niissä nähdään kyyneleitä vuodattanut klovni.
Klaus Kinski oli kontroversiaali hahmo, joka tuli tunnetuksi sekä mestarillisena näyttelijänä että räiskyvänä siviilipersoonana. Haudan takaa tulleet paljastukset ovat tehneet Kinskistä suoranaisen hirviön, elokuvien pahiksina usein nähdyn miehen otettua tuon roolin myös kameroiden tuolla puolen.
Haastattelu
Ohjaaja, käsikirjoittaja ja näyttelijä Heikki Kujanpää kurkottaa kohti elokuva- ja teatterinäyttelemisen välisiä jännitteitä ja viime vuosikymmeninä ilmenneitä muutoksia esittävien taiteiden aloilla.
Mielipiteet
Elokuvaharrastukseni alku on tallentunut leikekirjojen sivuille, säästettyihin elokuvalippuihin ja videokasettien kansiin. Nykyään elokuvaminää rakennetaan julkisesti digitaalisilla alustoilla pöytälaatikon sijaan. Millaisen lähtökohdan se tarjoaa elokuvaharrastukselle?
Viime aikoina elokuvissa käydessäni olen törmännyt yhä useammin kysymyksiin siitä, mitä elokuvatähteys on ja keitä nykypäivän elokuvatähdet ovat. Vai onko heitä edes?
Lipunmyynnin tulosten seuraamisesta on muodostunut harmittoman vitsailun sivussa provokaattoreiden ja kulttuurisodan temmellyskenttä.
Kritiikit
Goya-palkinnon voittaneessa dokumentissa hiljaisuus on osa matadorin yksinäisyyttä.
20-vuotias esikoisohjaaja on luonut 2020-luvun toistaiseksi parhaan kauhuteoksen.
Ohjaaja Toshiaki Toyodan ura alkoi lupaavasti vuosituhannen taitteessa. Japanin elokuvateollisuus sulki hänet ulkopuolelleen ohjaajan kärähdettyä huumeratsiassa.
Michael on muusikkokuvauksena tarinallisesti hampaaton ja teknisesti erinomainen.
Calle Málaga on Carmen Mauran show, vaikka käsikirjoitus uhkaakin jäädä puolitiehen.
Lumièren veljesten filmeistä koottu videoesseemäinen kollaasielokuva ihailee liikkuvan kuvan ihmettä 130 vuoden takaa ylisanoja säästelemättä.
Laajakuva, heinäkuu 2026, nro 2, Performanssi
Päätoimittaja: Mikko Lamberg
Toimitus: Jouni Heinonen, Milo Kiviranta, Joonatan Nikkinen, Joonas Nykänen, Santeri Paju, Tua Parkkinen, Niilo Rantala, Siiri Reiniluoto, Joakim Ruismaa, Kalle Toivonen
Avustajat: Harri Halonen, Emmi Ketonen
Tekniikka: Miikka Kaitila
Kuvitus: Jouni Heinonen





















