Joshua and the Promised Land (2003)
Vaikka paavi perui pääsiäisen ja WHS-Teatteri Union tämänvuotisen kärsimysfestivaali Cine Passion, onneksi meillä yhä on Joshua ihmisen pienuudesta muistuttamassa.
If you didn't find what you were looking for, try a new search!
By Joonatan Nikkinen|2020-03-25T12:43:14+02:0025.03.2020|Kritiikit|
Vaikka paavi perui pääsiäisen ja WHS-Teatteri Union tämänvuotisen kärsimysfestivaali Cine Passion, onneksi meillä yhä on Joshua ihmisen pienuudesta muistuttamassa.
By Joonatan Nikkinen|2016-06-20T14:18:47+03:0020.06.2016|Kritiikit|
Findie: suomalaisen elokuvan tulevaisuus?
By Jens Hattuniemi|2016-03-02T13:52:56+02:0004.03.2013|Kritiikit|
Pauline on erilainen nuori. Hän ei huolla karvoitustaan, maalaa naamaansa tai käytä värikkäitä vaatteita, kuten suurin osa koulunsa tytöistä. Sen sijaan hän on kiinnostunut kirurgin ammatista, ihmiskehon toiminnasta ja uppoutuu haavemaailmaan, jossa hän on puolijumalallinen ihmisen osien ja veren kanssa läträävä Josefiina Mengele. Paulinen poikkeava habitus aiheuttaa kitkaa hänen ja koulutovereiden, opettajien ja perheen välille. Erityisesti kristillisiin arvoihin pitkälti nojaava keskiluokkainen äiti ei voi ymmärtää, mitä tytön päässä liikkuu.
By Tuomas Porttila|2018-06-12T03:38:57+03:0030.05.2018|Kritiikit|
Meininki huokuu 80-luvun rumaa estetiikkaa, kun tapahtumien miljööksi valikoitunut slummi ja kaatopaikka ovat täynnä graffiteja. Slummi tarjoa muutenkin autenttisen oloisen kokemuksen kurkistaa puliukkojen elämäntapaan. Nämä juopottelijat sopivat maisemaan kuin paska pönttöön.
By Joonas Nykänen|2018-09-05T22:43:13+03:0005.09.2018|Kritiikit|
Yorgos Lanthimoksen käsissä porvarilliset ja tavanomaisuuden kulissit saavat vähintäänkin kyytiä.
By Tuomas Porttila|2016-03-02T17:23:25+02:0007.03.2014|Kritiikit|
Kauhuelokuvien uusintaversioita on viime vuosina tullut pilvin pimein. En näe yleensä mitään syytä, miksi jokin elokuva tulisi filmata uudestaan. Suurimmaksi osaksi näiden uusintaversioiden tarkoitus on ollut ottaa rahat tyhmiltä pois. Oikeasti hyvät ja tarpeelliset uusintalämmittelyt ovat olleet harvassa. Niitäkin tietysti on, mutta Come Out and Play ei ole sellainen. Sen lähtökohdat ovat jo mahdollisimman huonot, sillä Narciso Ibáñez Serradorin ohjaama alkuperäinen versio, Who Can Kill a Child?, on yksi espanjalaisen kauhun tärkeimpiä ja ajatuksia herättävimpiä teoksia.
By Laajakuvan toimitus|2022-10-10T10:17:26+03:0021.04.2016|Festivaalit|
Night Visions Back to Basics 2016:n ensimmäisessä osassa käsittelyssä yliluonnollista kauhua ja mustaa komediaa.
By Miikka Kaitila|2022-10-10T10:08:42+03:0025.09.2015|Videopelit|
Kauhupeli Until Dawn tuo hyvin esiin, mikä narratiivivideopelien valinnoissa mättää.