Only Angels Have Wings (1939)
Hawksin elokuva liikkuu alati eteenpäin, tanssii, virtaa ja ylittää, tuosta noin, rajoja, joita ei ole tarkoitettu ylitettäviksi: sen puhdas täsmällisyys loistaa keinotekoisenkin ja sähkövirtaisen valon takaa.
If you didn't find what you were looking for, try a new search!
By Joonas Nykänen|2016-03-02T22:01:30+02:0027.07.2015|Kritiikit|
Hawksin elokuva liikkuu alati eteenpäin, tanssii, virtaa ja ylittää, tuosta noin, rajoja, joita ei ole tarkoitettu ylitettäviksi: sen puhdas täsmällisyys loistaa keinotekoisenkin ja sähkövirtaisen valon takaa.
By Laajakuvan toimitus|2022-10-10T10:34:52+03:0008.10.2020|Festivaalit|
Jokavuotinen R&A-raportti jatkuu jännityksellä ja ahdistuksella.
By Tuomas Porttila|2016-03-04T09:24:42+02:0004.03.2016|Kritiikit|
En lähtisi suosittelemaan Madmania kenellekään, vaikka slasher-genre tuntuisi siltä omalta jutulta.
By Tuomas Porttila|2017-10-30T11:57:15+02:0030.10.2017|Kritiikit|
Perjantai 13. Päivän teurastusshow’n jälkeen kesäleirikauhusta tuli 80-luvun tunnetuin ja tuotteistetuin genre. Monet nollabudjetilla operoineet kopiot pyrkivät pintaan ja saamaan siivunsa tuohesta.
By Joonas Nykänen|2016-11-11T18:36:58+02:0025.10.2016|Kritiikit|
Voltairen filosofian mukaan luonnon laki olisi opettanut meitä tappamaan lähimmäisiämme ja niin olisi menetelty aina ja kaikkialla maailmassa. Haneken täytyi mennä pidemmälle. Sian tappaminen ei riitä. Benny ei enää voi ymmärtää toista ihmistä...
By Joonatan Nikkinen|2017-10-13T17:40:41+03:0026.10.2016|Kritiikit|
"Täysikuu, sä ihme suurin olet öisen taivahan."
By Miikka Kaitila|2022-10-10T10:27:23+03:0002.11.2018|Kritiikit|
Tästä elokuvasta ei voi puhua ilman, että puhuu Olavi Virran pojan tuottamasta käsittämättömästä dubbauksesta.
By Miikka Kaitila|2022-10-10T10:35:40+03:0023.12.2020|Kritiikit|
Jouluelokuvista uran tehnyt Bob Clark antaa kauhuelokuvassaan äidille täydellisen lahjan ja ottaa samalla kantaa mm. kaikkiin 1970-luvun Yhdysvaltoja riivanneisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.
By Joonatan Nikkinen|2016-03-03T00:11:04+02:0015.02.2016|Kritiikit|
Höpinää elokuvien uusintaversioista ja The Hills Have Eyesin remaken oletetusta piilosanomasta.
By Mikko Lamberg|2016-04-02T15:25:32+03:0012.05.2014|Kritiikit|
Yksi yleisimmistä kritiikeistä epätavanomaisia elokuvia kohtaan on se, että teos on epätasainen; siis että sen tietyt osa-alueet eivät muodosta yhdessä jonkinlaista hallittua kokonaisuutta, jossa jokainen osa tukee toistaan aukottomasti. Väite on omituinen ja virheellinen, koska se on niin formalistinen ja perustuu katsojan tottumukseen eikä loogisesti perusteltavissa olevaan selitykseen. Se olettaa, että kerrontaan keskittyvällä elokuvalla on oltava jokin tietty muoto ja siihen muotoon olennaisesti kuuluvien tiettyjen kerronnallisten piirteiden on yksinkertaisesti täytyttävä, jotta elokuva olisi nautittava. Se siis tuuppaa sivuun kokeellisen elokuvan vaikutuksen, kulttuuriset erot ja sen, että elokuva on ensisijaisesti visuaalinen media, jolla on lupa kokeilla, sen sijaan että sen tulisi täyttää jotain iänikuisia tarinankerronnallisia vaatimuksia.