Suomi 100 – Sika säkissä

WHS-teatterin itsenäisyyspäivän yllätyselokuvajuhlat kokosivat kasaan varteenotettavan nipun Suomea käsitteleviä elokuvia laajalla skaalalla, jonka kirjoon mahtui niin sotatoimia, kansankomediaa, elintasoseikkailua Ruotsissa, alapäähuumorista ammentavaa findietä, valtakuntamme ykköskirjailijaa Hollywoodin silmin, ääriharvinaista vasemmistopropagandaa kuin myös Lauri Törni.

Zombeja ja Suomi-iskelmää – haastattelussa säveltäjä Fabio Frizzi

Fabio Frizzi on italialainen elokuvasäveltäjä, joka tuli 70-luvulla erityisen tunnetuksi yhteistyöstään italialaisen gorekauhun kummisedän Lucio Fulcin kanssa. Frizzin tunnetuimpia sävellyksiä ovat: Murder to the Tune of the Seven Black Notes, Lue lisää

Rakkautta & Anarkiaa 2016, osa 2

The Show of Shows, Samurai Rauni Reposaarelainen, White People, Heart of a Dog, Apprentice, After the Storm, Zoology, El Clan, Kesävartija, Oi Suomi!, Love & Peace, Black, The Handmaiden.

Helmikuun manifesti (1939)

On elokuvia, joiden maailmankatsomus on niin vastenmielinen, että ne nostavat pahoinvoinnin väreilyn iholle. Toivo Särkän Helmikuun manifesti, niin sanottu historiallinen suurelokuva kansakunnan tiestä vapauteen, saa kenet tahansa vähänkään historian oppikirjoja raottaneen yksilön nolostumaan, ahdistumaan ja nauramaan puolentoista tunnin aikana, joka kattaa Suomen historian vuodesta 1809 vuoteen 1917.

Jäähyväiset presidentille (1987)

Väkivalta säväyttää ja kiehtoo, erityisesti viihteessä. Vaikka tosimaailma täyttyisi millaisesta kärsimyksestä tahansa, siitä tulee erityisen tuomittavaa usein eskapismina nähtävässä viihteessä. Mikäli seksi ja väkivalta, kaksi yhteiskunnasta toiseen virallisista tuomioista välittämättä siirtyvää julkista salaisuutta, livahtavat kulttuurin kuvastoon, avautuu moraalinvartijoita pidättelevä portti. Seksin vapaan ja paheksumattoman tai suorastaan kyynisiin mittapuitteisiin kohoavan väkivallan esittämisen nähdään romahduttavan pohjan idylliseltä kasvu- ja elinympäristöltä. Todennäköisempää kuitenkin on, että tosielämässä tapahtuvat henkiset ja fyysiset teot ovat saavuttaneet vastaavan jo aikoja sitten.

Meidän poikamme (1929)

Puolustusvoimat kiinnostaa. Mitä muutakaan voi odottaa maassa, jossa on runsaat 90 vuotta ollut voimassa erittäin halvan työvoiman hyödyntämiseen nojaava asevelvollisuuslaki. Armeija koskettaa lähes jokaista elossa olevaa suomalaista miestä ja heidän kauttaan kaikkia muitakin. Muusta yhteiskunnasta erillään niin fyysisesti kuin henkisesti oleva instituutio nousee herkästi otsikoihin pienenkin sattumuksen yhteydessä.