Mies joka loi kauhua; Wes Cravenille
Olkoon tämä pelkän muistokirjoituksen sijaan viimeinen hurraa-huutoni miehelle, jonka vaikutus kauhuelokuvaan on niin paljon enemmän kuin hänen ohjaustöidensä summa.
Terminator Genisys (2015)
Vuonna 1984 käynnistynyt James Cameronin aloittama Terminator-elokuvasarja muistetaan Arnold Schwarzeneggerin läpimurtona. Viimeisimmät osat ovat poukkoilleet ties missä jatkumoissa sekä lopulta tuotantolimbossa. Lopullinen naula näytti tulevan arkkuun, kun neljännen osan ohjaajaksi pestattiin lähinnä hömppätoiminnan parissa kunnostautunut McG, eikä Schwarzeneggeria saatu mukaan uusimaan rooliaan. Terminator: Salvationin lopputulos on vielä kaikille suhteellisen tuoreessa muistissa, mutta nykyisen Hollywoodin tietäen, tämä ei kuitenkaan estä yrittämästä uudestaan.
Thin (2006)
Anoreksia nervosa on sairaus, mitä on hyvin helppo olla ottamatta vakavasti. Typerä ämmä ei halua syödä? Entä sitten? Miksi kutsuisit anoreksiasta kärsiville suunnattua ravintolaa? Tyhjä lautanen. Yksinäinen kokki. Vaikka koomikko George Carlinin hauskoista anekdooteista vaikuttaisi uupuvan empatia tai myötätunto, niin hän ei sävellä riitasointuja vain luuviuluista. Carlin kritisoi ennen kaikkea länsimaista kulttuuriamme, joka on selkeästi ympäristö, missä tällaiset sairaudet voivat syntyä. Ilmiö on niin laaja, että anoreksia nervosaa sairastaville on hoitokoteja jollaisen arkea Lauren Greenfieldin Thin käsittelee.
Kasvot väkijoukossa (1957)
Mistä syntyy julkkiksen vetovoima? Miksi joku pitää Cheekistä, joku Sofi Oksasesta ja joku haikailee edelleen Tauno Palon tai Matti Pellonpään perään? Haluamme uskoa, että heissä on synnynnäistä, aitoa vetovoimaa, jota karismaksikin kutsutaan. Eikä käy kiistäminen, kaikki neljä edellä mainittua ovat tai olivat hyviä työssään ja lahjakkaita ihmisiä, mutta heidän ympärillään on myös suuri määrä kaikkea lahjakkuuteen liittymätöntä, jotka paisuttavat illuusiota heidän erityisyydestään. Kasvot väkijoukossa, vuonna 1957 ilmestynyt ja edelleen häkellyttävän ajankohtainen mestariteos, peräänkuuluttaa medialukutaidon perään lähes 60 vuotta aiemmin ennen kuin tätä käsitettä Suomessa on hädin tuskin sisäistetty. Andy “Matlock” Griffith esittää viihteen kultapoikaa, jonka tarina repii auki julkkikseen ammattiin liittyvän imagon paljastaen alta valtavan koneiston, jonka tarkoituksena on tehdä aidosta parempaa.
The Visit (2015)
M. Night Shyamalan floppasi Hollywoodin isojen studioiden parissa työskennellessään kahdesti putkeen The Last Airbenderillä ja After Earthillä, joten nyt on aika paeta tuttuun ja turvalliseen genreen eli kauhuun.
The Shallows (2016)
Nimensä mukaisesti pinnallinen haiselviytymiskauhu tuntuu enemmän Tumblr-blogilta kuin elokuvalta.
Texasin moottorisahamurhat (1974)
Huhupuheet sanovat, että Hooper olisi tehnyt Texasin Moottorisahamurhista alun perin komedian, mutta yleisö otti tarinan turhan tosissaan.
Inherent Vice (2014)
Inherent Vice valmistui Paul Thomas Andersonin elokuvaksi verrattain nopeassa ajassa ja epätavallisella tyylillä. Tarkoituksena puoliksi improvisoidulla ja leikkaushuoneen ihmeisiin tukeutuvalla työskentelymetodilla oli heijastaa alkuteoksen kirjoittajan, yhdysvaltalaisen postmodernin romaanin keisarin, Thomas Pynchonin, tyyliä.
Elokuvan ja pelien Suomi: Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina ja The Name of the Game
Suomen elokuva- ja peliteollisuudesta Suomen Filmiteollisuus Oy:n ja Housemarquen kautta.
Kiinnelainaelokuvasta lyhyesti
Koko maailman sähköistänyt talouskriisi on tarjonnut amerikkalaisille elokuvatekijöille omanlaisen Graalin maljansa. Kriisitilanteita kuvaavissa elokuvissa toistuu ydinkysymys: Mikä meni vikaan?