Iron Horsemen (1994)

Julkaistu: Kirjoittaja: Tuomas Porttila

Iron Horsemen on kovin vaikea arvioitava. Se on ehdottomasti kuriositeetti. Toista samanlaista ei ole. Sen huumori on eittämättä täynnä sisäpiirivitsejä, joita allekirjoittanut tuskin edes tajusi. Kokonaisuus on kuin kaurismäkeläinen filmi mikä-mikä-maasta.

Maggie (2015)

Julkaistu: Kirjoittaja: Miikka Kaitila

Useimmiten elokuvissa kuollutta lasta glamorisoidaan ja nostetaan jalustalle sen sisäisessä kuvakielessä, kun todellinen uhri, vanhempi, joka on yhä täällä, ja hänen tuskansa, jatkavat niin paljon syvemmälle kuin yhteen itkukohtaukseen lapsen hautajaisissa.

The Master (2012)

Julkaistu: Kirjoittaja: Mikko Lamberg

Onko ihminen taantunut eläin vai korkeampi henki matkalla eläimen ruumiissa kohti ylevämpää tarkoitusta? Kummassa muodossaan ihminen toteuttaa itseään paremmin?

Toki jo kysymyksenasettelu jälkimmäisessä kysymyksessä itsessään on väärä, mutta paremman elämän tavoittelu tuntuu olevan jatkuva tauti. Kaikki haluavat elää paremmin, olla onnellisia, löytää oman taivaansa. Sitä varten on self-help-oppaita, jotka raiskaavat psykologiaa miten tahtovat; uskontoja yhdistellään new age -mallilla toisiinsa surutta tyydyttämään niitä sisäisiä tarpeita jotka kokee parhaiten omikseen; monet selaavat tuntitolkulla filosofisia ympäripyöreyksiä jaettavaksi Facebookiin miettimättä koskaan millainen ajatuksen rakenne yksittäisen lauseen takana on.

Valoa juhlayön pimeyteen – mitä tapittaa pukkia odotellessa?

Julkaistu: Kirjoittaja: Joonatan Nikkinen

Älä syö punaista lunta! Laajakuvan joulukauhuartikkelissa joulupukki puree ja lyö.