Petoa etsimässä – Laajakuvan pieni suuri isojalkakatsaus, osa III
Karvaturrin metsästys jatkuu hetkellisesti Hollywoodissa asti.
Kurkistus nurkan taa – haastattelussa Kimmo Kestilä
Laajakuvan kesäjutun keskiössä tällä kertaa todellinen kulttinimi: naiset ja herrat, Kimmo Kestilä!
Zombie Werewolves Attack! (2009)
“Täysikuu, sä ihme suurin olet öisen taivahan.”
Mundane History (2009)
Vaihtoehtona poliittiselle todellisuudelle ohjaaja tarjoaa katsojalle kenties yllättäen, mutta loogisesti, vielä kauemmas historiaan menemistä, konservatiivista uskoa, buddhalaisuutta, yhteisyyttä maailman kanssa
Scream Queens -rakkauteni ja muut yhdysvaltalaiset trooppisarjat
Kolmen TV-tuottajan katalogista löytyy kolme samanlaista sarjaa, mutta American Horror Storyn, Gleen ja Scream Queensin välisessä taistossa voittaja on selvä.
Valkoinen nauha (2009)
Olemme kaikki murhaajia, meille tulee vain harvoin tilaisuus toteuttaa luontoamme: mutta kuinka kaunis maailma sittenkin on, ainakin kuviltaan.
Poliţist, Adjectiv (2009)
Järjestelmä lamaannuttaa kapinan, palauttaa kurin ja jatkaa uudelleenkoulutusta. Yksilöä muistutetaan hänelle pakotetusta roolista. Hän on isomman kokonaisuuden osa, ei olemassa itsessään.
DocPoint 2014, osa 4
Moi, un noir on klassikko, jolla on tietysti oma paikkansa elokuvahistoriassa artifaktina ja maantieteellisenäkin esineenä, todisteena. Niin sanotun etnografisen elokuvan saralla se on suunnannäyttäjä ja toimi myös lähtölaukauksena afrikkalaisen elokuvakulttuurin kehitykselle tulevina vuosikymmeninä. Sen henkinen vaikutus on nähtävissä esimerkiksi Djibril Diop Mambétyn erinomaisessa maagisen realismin merkkiteoksessa Touki bouki (1971).