The Purge (2013)

2022-10-10T09:44:58+03:00By |

Tuotantoyhtiö Blumhouse Productions on taas teettänyt kauhuelokuvan, tällä kertaa yhdessä taide-elokuvan suurtukija Michael Bayn kanssa. Kolminaisuuden viimeinen pala on ohjaaja/käsikirjoittaja James DeMonaco, joka on aiemmin ollut lähinnä kirjoituskoneen ääressä esimerkiksi The Negotiatiorin käsikirjoituksen teossa. Lopputuloksena syntyi The Purge, tai kuten sitä Suomessa markkinoidaan, Puhdistuksen Yö.

Night Visions 2013, osa 1

2016-03-02T15:53:10+02:00By |

Hollannin valinta vuoden 2014 Oscar-gaalaan, Borgman, on mielenkiintoinen, kiusaannuttava jännityselokuva manipuloinnista ja etuoikeutetun ihmisen syyllisyydestä köyhän vierellä. Tuo eittämättä mieleen ensimmäisenä Michael Haneken unohtumattoman Funny Gamesin. Rähjääntyneen oloinen Borgman (Jan Bijvoet) soittaa keskiluokkaisen perheen ovikelloa ja pyytää täysin ventovierailta ihmisiltä lupaa käyttää heidän kylpyammettaan. Hän väittää tuntevansa perheen äidin, Marinan (Hadewych Minis) väittäen häntä hoitajaksi nimeltä Maria. Perheen isä Richard (Jeroen Perceval) suivaantuu Borgmaniin ja pahoinpitelee miehen.

Vuoden 2013 parhaat elokuvat, osa 1

2022-10-10T09:54:09+03:00By |

Ex-lakiopiskelija, teatteri ja televisioalan konkari Ken Loach (Mike Leigh'n lisäksi tunnetuimpia englatilaisia nykyohjaajia) muistetaan Suomessa ennen kaikkea hänen työväenluokkan ja sosiaaliverkostoissa rypivien elämää kuvaavista filmeistä. Niitä ovat esimerkiksi huostaanottokysymystä rajusti tarkasteleva Ladybird Ladybird, rakennustyömaaympäristöön osin sijoittuva Riff-Raff, työttömän ja terveystyöntekijän suhteesta kertova elokuva Nimeni on Joe, DDR:stä länteen tulleen taiteilijan pettymystä kuvaava Fatherland tai lemmikkihaukkaa pitävän pojan elämää luotsaava kaunis kuvaus Kes – poika ja haukka, joka oli muun muassa yksi Krzysztof Kieślowskin lempielokuvia. Koko uransa ajan Ken Loach on työskennellyt myös dokumenttielokuvan parissa.

Evil (2012)

2016-03-02T14:57:51+02:00By |

Slovakialainen kauhuelokuva on ehdottomasti kuriositeetti, mutta kykeneekö pienen slaavilaisen valtion elokuvateollisuus tarjoamaan oikeasti hyytävän ja pelottavan kokemuksen? Evil ei ole kovinkaan kunnianhimoinen yritys, koska kyseessä on mukadokkari. Tämä kauhugenren ehdoton muotivillitys on viime vuosina saanut edustajia ympäri maailmaa. Blair Witch Projectin jälkeen valkokankaalla on nähty espanjalaisia hyperaktiivisia zombeja [Rec] –elokuvasarjassa, peikkoja norjalaisten Troll Hunterissa ja tänä vuonna Espoo Cinén ohjelmistossa olleita dinosauruksia The Dinosaur Projectin merkeissä. Parhaimmillaan dokumentaarinen tyyli voi tuoda elokuvaan ripauksen arkista realismia ja siten myös aitouden tuntua kauhun hetkiin. Pahimmillaan se voi olla hyvin lähellä Eviliä.

Go to Top