Törkytoimittajan matkassa – kohtaaminen Ruggero Deodaton kanssa
Monsieur Cannibal; tai, kuinka kokata päivällinen torsoksi jääneestä haastattelumateriaalista
StageFright (1987)
1980-luvun lopulla italialainen kauhuelokuva teki hidasta, mutta varmaa kuolemaa. Amerikkalainen slasher-aligenre oli ottanut suuria vaikutteita italialaisista giallo-elokuvista, eikä italialaisilta riittänyt rahkeita vastata tähän uuteen hittigenreen tiettyjä suuremman budjetin poikkeuksia lukuun ottamatta, joihin lukeutuu esimerkiksi Lamberto Bavan mainio Demons. Vuonna 1987 kuitenkin Michele Soavi, tässä vaiheessa Joe D’Amaton ja Dario Argenton kanssa työskennellyt käsikirjoittaja/näyttelijä/ohjaaja sai tilaisuuden tehdä esikoisohjauksensa. Syntyi Suomessa hilpeästi nimetty Mielisairaalan massamurhaaja, eli StageFright. Se jäi historiankirjoihin ainoana merkittävänä yrityksenä italialaiselta elokuvateollisuudelta paitsi ottaa suuresti vaikutteita slasherista, myös tehdä vastaisku sen ytimeen pelkän halvan matkimisen sijasta.
Paratopic (2018)
Paratopic on kuin taiteellisesti kunnianhimoisen kirjoittajan esikoisteos, jossa on pitkälti kaikki sellaisen ongelmat.
Gorea, kuolemaa, oksennusta, raivoa ja tulisieluja – Night Visions -ennakko vuosimallia 2019
Night Visionsin dokumenttikattaus kattaa niin mieltä kutkuttavan tarjonnan mystisistä kuolemista ja kuolemattomista elokuvamontaaseista, että niiden katsominen on erittäin suotavaa.
Syvyyksien tappajat (1977)
Natsi-zombit iskevät helvetin pohjamudista.
Targets (1968)
Targets kuuluu halvan B-elokuvan aatelistoon, ja oikeastaan sen myöhäiseen kukoistuskauteen ennen kyseisen tuotteen katoamista levitystuotannosta. Resursseissa on tingitty, mutta visiossa, tyylitajussa ja sanoman tehovoiman välittämisessä ei rahtuakaan.
The Purge (2013)
Tuotantoyhtiö Blumhouse Productions on taas teettänyt kauhuelokuvan, tällä kertaa yhdessä taide-elokuvan suurtukija Michael Bayn kanssa. Kolminaisuuden viimeinen pala on ohjaaja/käsikirjoittaja James DeMonaco, joka on aiemmin ollut lähinnä kirjoituskoneen ääressä esimerkiksi The Negotiatiorin käsikirjoituksen teossa. Lopputuloksena syntyi The Purge, tai kuten sitä Suomessa markkinoidaan, Puhdistuksen Yö.
Mark of the Devil (1970)
Masentuneet massat tarttuvat tuumasta toimeen kirkon käskyläisiä vastaan.
Espoo Ciné 2016: Kuusi perinnettä
Vuoden 2016 Espoo Ciné tarjoili festivaalille uskollisesti elokuvia sen kuuden perinteen kautta. Yllätyksiä, haukotuksia ja sipsinhimoisia hirviöitä tiedossa!
Elokuvat ja muut 2010-2019
2010-luku oli ja meni. Laajakuvan toimitus muistelee menneitä.