Need a new search?

If you didn't find what you were looking for, try a new search!

Rakas lurjus (1955)

By |2016-03-02T14:22:21+02:0028.05.2013|Kritiikit|

Naiset ovat tuollaisia. Aina pilaamassa kaiken. Miehet ovat tällaisia. Eivät ymmärrä mitään. Mutta kuinka paljon onnettomampaa olisikaan elämä ilman toisiamme? Kuinka suuri osa komedioista perustuukaan wanhalle kunnon miehet vastaan naiset -asetelmalle, jonka lopputulema on aina sama: pienistä ja hieman suuremmista eroistamme huolimatta elämämme olisivat ilman toisiamme tyhjiä kuin Kinder-munat. Näin ollen Toivo Särkän väärinkäsityshupailu Rakas lurjus ei ole mitään uutta tai mullistavaa vaan vanhentunut, konservatiivinen ja seksistinen näkemys sukupuolista ja juuri siksi se viihdyttää. Lisäksi, se lienee ensimmäinen suomalainen elokuva, jossa viitataan homoseksuaalisuuteen termeillä ”sellainen mies” ja ”hau hau”.

Kusipää kriitikko

By |2015-01-18T19:58:33+02:0018.02.2013|Pääkirjoitukset|

Miksi Laajakuva on lehti harrastajilta harrastajille? Halusimme lehteä suunnitelleessa ryhmässä välttää ilmaisua ”kriitikko”. Toivoimme tällä tavoin välittävämme tarkoituksemme olla antamatta elokuville tähtiä sekä halumme välttää jokaisen elokuvateattereihin tuotetun bulkkitavaran katselua. Näillekin on omat aikansa ja paikkansa, mutta ne ovat toisissa lehdissä. Suomalaisen kriitikon ammattia ja ennen kaikkea kriitikoista käytävää keskustelua seuraamalla on valjennut kuinka vähätelty, jopa vihattu ihmisryhmä on kyseessä. Tämä on mielenkiintoinen ilmiö. Väkisinkin hiipii mieleen miksi ihmeessä näin on. Tämän aukaiseminen on hyvä aloittaa taiteen tekijöistä itsestään. Otetaan Taiteilija. Kirjoitan hänen nimensä nyt erisnimenä, koska kaikki taiteilijat eivät ole tällaisia. Taiteilijamme saa edustaa ennemminkin tietynlaista tapaa ottaa vastaan kritiikki kuin oikeita ihmisiä. Kukin oman harkintakykynsä varassa pohtikoon onko esimerkkini tarua vai totta.

Autolla Nepaliin – Unelmien elokuva (2014)

By |2016-03-02T18:43:59+02:0026.11.2014|Kritiikit|

"Meillä oli loppujen lopuksi aika laihat eväät. Me oltiin ihan normaaleja nuorukaisia, jotka lähtivät tekemään", arvioi Juho Leppänen dokumentissa ideoimaansa projektiaan ajaa pakettiautolla muutaman kaverinsa kanssa tuhansien kilometrien matka Suomesta Nepaliin ja takaisin. Matkan tarkoitus oli käydä hakemassa nepalilaisen turvakodin naisten tekemiä koruja Suomeen myytäväksi hyväntekeväisyystarkoituksessa. Loppukesästä 2012 toteutetulla tempauksella haettiin hankkeelle näkyvyyttä niin perinteisessä kuin sosiaalisessa mediassa. Automatkan tiimoilta päivitettiin ahkerasti videoblogia, kerrottiin kuulumisia ja jaettiin Nepal-tietoutta. Seuraajia ja sponsoreita kertyi sen verran, että loppuvuodesta 2013 matkantekijät saivat kerättyä joukkorahoituksella, esimerkiksi ennakkolippuja myymällä, 33 000 euroa kasaan kuvatun materiaalin elokuvaksi saattamista varten.

Go to Top