Pekka & Pätkä ja tuplajättipotti (1985)
Porin eksploitaatioguru Visa Mäkisen huikea visio ei naurata alkuunkaan.
Tyhjiö (2018)
Kirjailijan blokista, valkoisen paperin kauhusta on tehty lukuisia elokuvia ja kirjoitettu läjäpäin kirjoja, mutta Salmenperän teos ei vastaa mitään aikaisemmin näkemääni.
Tuhottu nuoruus (1947)
Väestöliiton kanssa yhteistyössä toteutettu Tuhottu nuoruus käsittelee pökerryttävän suoraan aborttia, ottaen huomioon, että elokuva on valmistunut vuonna 1947. Taustalla paistaa selkeästi Suomen valtion tarve valaa uskoa sodan runtelemaan kansaan, jotka jatkaisivat suurien sukupolvien tehtailua. Hyvinvointivaltiopornon tirehtööriksi on osoitettu Hannu Leminen ja malliesimerkiksi hän on kehittänyt Niinisen perheen, jonka vaimo pusertaa ulos juuri kuudetta lastaan. Lapsen syntymä on totta kai aina iloinen tapahtuma, vaikka perheen arkea varjostaa liian ahdas kaupunkiasunto ja perheen vanhin tytär, Kirsti riiustelee lääkärinpojan, Einon kanssa. Tunne on molemminpuolinen, sillä Einon perhe suhtautuu myös varsin epäluuloisesti ”laitakaupunkilaisheitukkaan”.
Elokuvan ja pelien Suomi: Suomen Filmiteollisuus Oy:n tarina ja The Name of the Game
Suomen elokuva- ja peliteollisuudesta Suomen Filmiteollisuus Oy:n ja Housemarquen kautta.
Waiting for Barcelona (2018)
Tanskasen elokuva estetisoi köyhyyden, sivullisuuden ja lopulta mielen järkkymisen: tämä elokuva on nimenomaan kaunis vaikka sen käsittelemät asiat eivät kauniita olisi.
DocPoint 2015, osa 1
Raportin tässä osassa In the Basement, Stray Dog, Pekka, PMMP, Talvivaaran miehet ja Bruce Conner.
Kaikella rakkaudella (2013)
Aki Kaurismäki on luonnehtinut Matti Ijästä Suomen suomalaisimmaksi ohjaajaksi. Kaikella rakkaudella on Ijäksen ensimmäinen valkokangaselokuva reiluun kymmeneen vuoteen, mikä sisältönsä ja visuaalisen ilmeensä suhteen palauttaakin miehen takaisin kotimaisen elokuvan kärkipäähän, sillä ohjaajalle tunnusomaisimmat piirteet ovat edelleen hyvin vahvasti läsnä. Moitittavaakin kuitenkin löytyy.
Noita palaa elämään (1952)
Suomalainen kauhuelokuva oli todennäköisesti yhtä harvinainen ilmestys 50-luvulla kuin suomalainen toimintaelokuva. Mika Waltarin näytelmään perustuva ja Roland af Hällströmin ohjaama Noita palaa elämään on sinällään ihan sympaattinen, mutta kuitenkin tuhoon tuomittu yritys ottaa kyseinen genre haltuun. Elokuva sijoittuu Suomen perähikiälle, suuren kartanon ikkunoiden alle, jonka läheisellä suolla arkeologi Hannu (Toivo Mäkelä) ja hänen vaimonsa Greta (Hillevi Lagerstam) suorittavat kaivauksia. Paikalliset ukot varoittavat, että suo on saatanasta, mutta eihän akateemisilla helsinkiläisillä ole vainua tällaisille asioille.