Väkivalta säväyttää ja kiehtoo, erityisesti viihteessä. Vaikka tosimaailma täyttyisi millaisesta kärsimyksestä tahansa, siitä tulee erityisen tuomittavaa usein eskapismina nähtävässä viihteessä. Mikäli seksi ja väkivalta, kaksi yhteiskunnasta toiseen virallisista tuomioista välittämättä siirtyvää julkista salaisuutta, livahtavat kulttuurin kuvastoon, avautuu moraalinvartijoita pidättelevä portti. Seksin vapaan ja paheksumattoman tai suorastaan kyynisiin mittapuitteisiin kohoavan väkivallan esittämisen nähdään romahduttavan pohjan idylliseltä kasvu- ja elinympäristöltä. Todennäköisempää kuitenkin on, että tosielämässä tapahtuvat henkiset ja fyysiset teot ovat saavuttaneet vastaavan jo aikoja sitten.