Kategoria:

The Man Who Loved Women (1977)

En tiedä johtuuko siitä, että Steve McQueenin mainio seksiaddiktiokuvaus Shame on vieläkin tuoreessa muistissa väkevyytensä ansiosta vai mistä mutta pelkästään tämä Truffaut’n vuoden 1977 teoksen nimi nostaa esille samanlaisia mielikuvia. Loppujen lopuksi nämä mielikuvat ja ennakko-odotukset eivät osoittaudukaan aivan niin kaukaa haetuksi kuin voisi luulla.

Elokuva alkaa hautajaiskohtauksella, mistä ei suoranaisesti mutta kuitenkin varsin yksioikoisesti kohtauksen pitkittyessä käy ilmi, että kyseessä on alkaneen elokuvan päähenkilön viimeinen matka, mitä on säestämässä, mikäs muukaan kuin joukko naisia ja mielenkiintoisella tavalla hilpeä viulumusiikki. Musiikkivalinta tuntuu aluksi varsin ihmeelliseltäkin hieman hämätessään katsojaa luulemaan tilannetta täysin joksikin muuksi, mitä filmin kuvasto tarjoilee. Pian tosin käy ilmi, miksi musiikkivalinta oli juurikin tällainen.

Julkaistu:
Kategoria:

Charlotte for Ever (1986)

Serge Gainsbourgia pidetään yleisesti yhtenä merkittävimmistä ranskalaisista muusikoista, erityisesti leikittelevien, usein pikkutuhmien sanoitustensa takia, eikä miehellä ollut vaikeuksia valloittaa musiikin alalajeja laidasta laitaan. Ranskassa hän on kansallissankarin asemassa. 80-luvulla, kun elämä oli jo kääntymässä ehtoopuolelle, hän oli televisio-ohjelmien vakikasvo, esiintyen usein humalassa pitkälle edenneen alkoholisminsa takia. Päihtymystilansa lisäksi Gainsbourg shokeerasi muun muassa sanomalla Whitney Houstonille haluavansa panna tätä, polttamalla seteleitä ja käyttäytymällä kuin kliseinen rappiotaitelija.

Julkaistu:
Kategoria:

Scott Pilgrim vs. the World (2010)

Kuvaavaa pelielokuvagenrelle on, että lajityypin toimivin elokuva ei perustu mihinkään peliin vaan kanadalaisen Bryan Lee O’Malleyn sarjakuvaan – jonka pohjaidea puolestaan on tuttu lukuisista peleistä. Nuoren Scott Pilgrimin on todistettava väärtinsä ihanaiselle Ramona Flowersille ja päihitettävä tämän seitsemän ilkeää eksää. Näin primitiivinen premissi olisi hyvin houkutteleva tekosyy vasenkäsivemppailuun toteutusdepartementissa, mutta onneksi projektin ruorista löytyy Shaun of the Deadilla ja Hot Fuzzilla itsensä nörttinuorisolle myynyt ohjaaja-käsikirjoittaja Edgar Wright. Wrightilla on paitsi kyky pitää superintertekstuaaliset paketit kasassa, myös harvinainen taito tasapainoilla itsetietoisen ironian ja aitojen tunteiden välillä. Ja juuri sen takia Scott Pilgrim toimii niin monella tasolla.

Julkaistu:
Kategoria:

The Long Goodbye (1973)

Aivan kuten sama tunnuskappale tulee varioiduksi niin monta kertaa, ettei katsoja voi enää tietää mikä versioista on alkuperäinen, ei mysteeri varsinaisesti pakene Marlowea, mutta oikea tapa katsoa sitä pakenee.

Julkaistu: