No More Comics! (1986)
Kuluttaja ei vaivaudu vaan valittaa. Hän on sairaan lisäksi olennainen osa sairautta.
Night Visions 2013, osa 2
Udo Kier oli Night Visionsin kunniavieras, mutta valitettavasti allekirjoittaneella jäi miehen retrospektiivi vain kahteen kappaleeseen. House on Straw Hill (tunnetaan myös nimellä Exposé) on Olkikoirat/Hohto –tyylinen cocktail, jossa Kierin esittämä, sangen ahdistunut kirjailija vuokraa eristäytyneen mökin maaseudulta voidakseen keskittyä kirjoittamiseen. Hän eroaa tyttöystävästään (Fiona Richmond, jolla lienee hyökkäävimmät näkemäni torpedotissit koskaan) ja palkkaa sattumalta tapaamansa Lindan (Linda Hayden) avustajakseen mökille. Siellä Kier tuskailee kirjansa kanssa ja yrittää köyriä Lindaa, joka tuntuu olevan sairaalloisen kiinnostunut kirjasta. Lopulta ex-tyttöystävä saapuu paikalle ja seuraa lesbiaanista seksiä ja järjetöntä väkivaltaa.
Don Jon (2013)
Internet on tuonut pornovideot, ne joissa kuvataan ihmisiä harrastamassa seksiä, kaikkien ulottuville ja tehnyt niistä arkipäivää. Huimimpien arvioiden mukaan jopa 30% netissä liikkuvasta datasta olisi pornoa. Ilmiön kokoluokasta huolimatta Hollywoodin valtavirtaelokuvat eivät ole aihetta juurikaan käsitelleet ja silloinkin useimmiten komedioissa, kuten Zack and Miri Make Porno (2008), joissa kaveriporukka keksii ryhtyä pornotuottajiksi. Toki myös pornon raflaavaa historiaa kuvitetaan amerikkalaisessa elokuvassa aika ajoin, tuoreimpana esimerkkinä tästä trendistä on Deep Throat -pornoelokuvan tähden Linda Lovelacen vaiheita kertaava Lovelace (2013).
Vinokino 2013, osa 2
The Love Part of This esittelee kahden naisen, Grace Mocerin ja Grace Schrafftin, elämäntarinat: heidän välisensä rakkaussuhteen, yli kolme vuosikymmentä kestäneen yhteiselon niin Massachusettsissa kuin Kaliforniassa sekä sitä edeltäneiden aviomiesten ja aiemmissa suhteissa syntyneiden lasten suhtautumisen heihin.
Vinokino 2013, osa 1
Erityisellä tavalla huonoista elokuvista on usein mielenkiintoisempaa kirjoittaa kuin hyvistä elokuvista. Tällöin yhdellä kertaa saa käsitellä paitsi elokuvan mielenkiintoisia tavoitteita, myös sen vielä mielenkiintoisempia tapoja epäonnistua niiden saavuttamisessa. Dicke Mädchen – Heavy Girls ei ikävä kyllä ole missään merkityksessä mielenkiintoinen – se on vain yksinkertaisesti mitäänsanomattoman huono.
Viskiä, viskiä! (1949)
Sota on helvettiä. Todday-saaren asukkaille toisen maailmansodan elintarvikkeiden säännöstelypolitiikan karu arki valkenee kuitenkin vasta kun saarelta loppuu viski, eikä uutta ole tulossa pitkiin aikoihin. Tämä ajaa takapajuisen saaren yksinkertaiset asukkaat epätoivon partaalle. Samaan aikaan saarelle palaa Afrikan komennukselta engelsmanni kersantti Odd (Bruce Seton), joka hamuaa paikallisen kauppiaan Joseph Macroonin (Wylie Watson) tytärtä Peggya (Joan Greenwood). Avioliitto on isäukon sinettiä vaille valmis, mutta valitettavasti vanha ylämaalainen tapa vaatii illanistujaisia, johon kuuluu laulun ja tanssin lisäksi 35 litran viskitonkka.
Final Flesh (2009)
Final Flesh on mielenkiintoista yhden kerran katsottavaa kulttielokuvia ja poikkeavia elokuvakokemuksia metsästäville avantgardisteille, hipstereille ja kummallisuuksien kerääjille.
Hongkong-komedian aarteita: Wong Jing ja mo lei tau
Kolmannessa Hongkong-komediaa esittelevässä artikkelisarjan osassa tutustutaan käsitteeseen mo lei tau ja kiistanalaiseen elokuvan monitoimimieheen, roskakeisari Wong Jingiin.