Kategoria:

Gravity (2013)

Katastrofielokuva tuntuu genrenä loppuun kulutetulta, eikä mikään ihme. Viimeistään tietokone-efektien saapumisen myötä teknologiauskoinen ihmiskunta on valkokankaallakin saanut tuta voimattomuutensa luonnonvoimien keskellä, on kyse sitten tuliseksi kuolemanloukoksi muuttuvasta pilvenpiirtäjästä, suurkaupungin keskellä purkautuvasta tulivuoresta tai risteilyaluksetkin kumoon kaatavasta hyökyaallosta. Seuratessa eri ihmisten fyysistä selviytymiskamppailua otetaan mittaa myös psyykkeestä: yksi kykenee myllerryksen keskellä johtamaan ryhmän selviytymistaistoa, monet murtuvat panikoivan lauman osaksi ja joku paljastaa luonteensa häikäilemättömänä omaa selviytymistä ajavana lurjuksena.

Julkaistu: Kirjoittaja: Ilkka Hemmilä
Kategoria:

Don Jon (2013)

Internet on tuonut pornovideot, ne joissa kuvataan ihmisiä harrastamassa seksiä, kaikkien ulottuville ja tehnyt niistä arkipäivää. Huimimpien arvioiden mukaan jopa 30% netissä liikkuvasta datasta olisi pornoa. Ilmiön kokoluokasta huolimatta Hollywoodin valtavirtaelokuvat eivät ole aihetta juurikaan käsitelleet ja silloinkin useimmiten komedioissa, kuten Zack and Miri Make Porno (2008), joissa kaveriporukka keksii ryhtyä pornotuottajiksi. Toki myös pornon raflaavaa historiaa kuvitetaan amerikkalaisessa elokuvassa aika ajoin, tuoreimpana esimerkkinä tästä trendistä on Deep Throat -pornoelokuvan tähden Linda Lovelacen vaiheita kertaava Lovelace (2013).

Julkaistu: Kirjoittaja: Petri Penttinen
Kategoria:

Vinokino 2013, osa 2

The Love Part of This esittelee kahden naisen, Grace Mocerin ja Grace Schrafftin, elämäntarinat: heidän välisensä rakkaussuhteen, yli kolme vuosikymmentä kestäneen yhteiselon niin Massachusettsissa kuin Kaliforniassa sekä sitä edeltäneiden aviomiesten ja aiemmissa suhteissa syntyneiden lasten suhtautumisen heihin.

Julkaistu: Kirjoittaja: Ilkka Hemmilä
Kategoria:

Interior. Leather Bar. (2013)

William Friedkinin kohutusta trilleristä Yön kuningas, jossa Al Pacinon esittämä poliisi Steve Burns jäljitti sarjamurhaajaa New Yorkin S&M-homoskenen keskeltä, poistettiin ohjaajan omien väitteiden mukaan peräti 40 minuutin edestä materiaalia, jotta elokuva ylipäänsä saatiin Yhdysvaltain teattereihin ilman pornoelokuville varattua X-ikärajaa. Elokuvan tekoprosessiin omat tuskansa toivat sitä vastustaneet homoaktivistit, jotka pelkäsivät elokuvan yleistävän S&M:n kaikkien homoseksuaalien suosikkipervoiluksi tai muuten kuvaavan seksuaalivähemmistöä loukkaavalla tavalla. Elokuva ilmestyikin valmiiksi kiistanalaisena, vaikka sen yleinen edustavuus yhtään mitään kohtaan vaikuttaa hyvin kyseenalaiselta: kyse on sentään elokuvasta, jonka mukaan New Yorkin poliisi käyttää isokokoista, puolialastonta ja cowboy-hattuista mustaa miestä kuulustelutekniikkana.

Julkaistu: Kirjoittaja: Ilkka Hemmilä
Kategoria:

Vinokino 2013, osa 1

Erityisellä tavalla huonoista elokuvista on usein mielenkiintoisempaa kirjoittaa kuin hyvistä elokuvista. Tällöin yhdellä kertaa saa käsitellä paitsi elokuvan mielenkiintoisia tavoitteita, myös sen vielä mielenkiintoisempia tapoja epäonnistua niiden saavuttamisessa. Dicke Mädchen – Heavy Girls ei ikävä kyllä ole missään merkityksessä mielenkiintoinen – se on vain yksinkertaisesti mitäänsanomattoman huono.

Julkaistu: Kirjoittaja: Ilkka Hemmilä
Kategoria:

Kalevala – Uusi aika (2013)

Hei kaikki, olen Jari Halonen ja kerron teille nyt muutamia totuuksia kansalliseepoksestamme, Kalevalasta. Se on ensinnäkin käsitetty täysin väärin, mutta minä, Jari Halonen, korjaan tämän. Olen käyttänyt elämästäni yhdeksän vuotta uuteen elokuvaani Kalevala – Uuteen aikaan, jotta vanhan, Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan rinnalle nousisi uusi ja uljaampi versio.

Julkaistu: Kirjoittaja: Jens Hattuniemi
Kategoria:

Metallica: Through the Never (2013)

Metallica. Siinä vasta yhtye, jonka elokuvallinen historia on lyhyt, mutta mielenkiintoinen. Ennen vuotta -96 heidän musiikkiaan ei suoranaisesti käytetty elokuvissa, mutta sitten Joe Berlingerin ja Bruce Sinofskyn ohjaama erinomainen dokumentti Paradise Lost: The Child Murders at Robin Hood Hills, joka seurasi kolmen näennäisesti syyttömän hevariteinin tietä teloitusta kohti rikoksista, joita he eivät suorittaneet, vakuutti yhtyeen siinä määrin, että elokuvaan saatiin ottaa teinien suuresti idolisoiman yhtyeen musiikkia. Tämän jälkeen soundtrackeilla Spawnista Zombielandiin on saatu nauttia toinen toistaan huonommin rummutetuista hevirällätyksistä. Berlinger ja Sinofsky ohjasivat myös vuonna 2004 modernin cinema verité -dokumentin merkkipaalun Metallica: Some Kind of Monsterin, jossa bändi esitettiin poikkeuksellisen rankassa ja suorastaan epäsuopeassa valossa.

Julkaistu: Kirjoittaja: Miikka Kaitila
Kategoria:

Rakkautta & Anarkiaa 2013, osa 4

Aina silloin tällöin Meksikon huumesota ylittää suomalaisen uutiskynnyksen. Kukaan ei oikeastaan tiedä enää mistä on kyse. Kartellit ovat sotineet toisiaan ja Meksikon valtiota vastaan jo vuosia, eikä loppua näy. Yksi huumesodan erikoisuus on teloitusvideot, joita huumekartellit ottavat toisiaan varten. Ympäri nettiä voi löytää videoita, joissa kidnapattuja huumekauppiaita teloitetaan veitsin, kirvein, moottorisahoin kuin myös kuvia ruumiista ilman päitä, joiden suihin on tungettu irtileikatut sukupuolielimet.

Julkaistu: Kirjoittaja: Laajakuvan toimitus