Fehér isten (2014)

White Godissa (tietysti myös anagrammi White Dogista) voisi olla potentiaalia kuulua maailman parhaimpien eläinelokuvien pyhään, hurjaan joukkoon (The Turin Horse, Balthazar, White Dog...) jos se ei kallistuisi jatkuvasti enemmän jonkin Disney Kotia kohti-rainan, Hopeanuolen ja Stephen King filmatisoinnin Cujo – kauhun silmät-elokuvan puuroutuvaan symbioosiin päin, samalla kun sitä haalistaa Espoo ciné -elokuville tänä vuonna niin tavanomainen harmaa valo ja lattea visuaalisuus muutamasta näyttävästä kohtauksesta huolimatta (hyvää kirjoitustakaan ei tee yksi tai kaksi hyvää ja todellista lausetta, jos kaikki muut lauseet ovat paskaa - sama pätee elokuvien kohtauksiin: lisäksi että tekee todellisia kohtauksia, täytyy osata laittaa ne oikeaan rytmiin).

By |2016-03-02T18:18:50+02:0007.09.2014|Kritiikit|0 Comments

Espoo Ciné 2014, osa 1

Jostain syystä olen ottanut tavaksi aloittaa jokaisen Espoo Cinén katsomalla uutta italialaista elokuvaa. Tänä vuonna vuorossa oli South Is Nothing, jo vuosikymmenen dokumentteja ja lyhytelokuvia tehtailleen Fabio Mollon ensimmäinen kokopitkä fiktio. Elokuvassa teinityttö nimeltä Grazia ei pääse yli veljensä kuolemasta. Isä, Cristiano, yrittää parhaansa mukaan elättää yksinhuoltajana lastaan kalakaupalla. Hommiin tulee pari mutkaa paikallisen rikollisjengin tunkiessa väliin, mutta tällä sivujuonella ei lopulta ole mitään väliä, koska elokuva käsittelee lähinnä Grazian toipumisprosessia.

By |2022-10-10T09:58:27+03:0006.09.2014|Festivaalit|0 Comments

Boyhood (2014)

Korkattuani Oxfordin Ultimate Picture Housen elokuvasalin sisällä olevasta baarista pari eksistentiaalisen viileää olutpulloa, vaelleltuani ensin pitkään syksyisillä Oxfordin kaduilla, polteltuani sätkiä teatterin edessä tappaen aikaa ja antaen ajan tappaa minua (mitä muutakaan voisin?), ja viimein päästyäni eturiviin valkokankaan eteen mukavalle istuimelle, olin äkkiä virittäytynyt huumaavaan mielentilaan katsomaan illan elokuvan. Se sattui olemaan Richard Linklaterin Boyhood. Elokuva jossa osoittautui olevan hyvin vähän mitään huumaavaa.

By |2016-03-02T18:15:14+02:0027.08.2014|Kritiikit|0 Comments

Lucy (2014)

Lucy (Scarlett Johansson) bailaa itämaissa kunnes neiti kidnapataan keskelle huumeiden salakuljetusrinkiä, ja naisen vatsaan ommellaan väkivalloin uutta muotihuumetta kuljetettavaksi Yhdysvaltoihin. Jostain syystä huumediilerit päättävät tässä vaiheessa ruveta potkimaan Lucya vatsaan, jolloin paketti hajoaa sinne, päästäen siniset superpallerot valloilleen. Yllättäen tämä designhuume aktivoikin Lucyn aivokapasiteettia aivan uudella tavalla, ja hän saa suoranaisia metafyysisiä ja molekulaarisia supervoimia.

By |2022-10-10T09:58:37+03:0012.08.2014|Kritiikit|0 Comments

Hercules (2014)

Mitä tehdä, kun tarvitaan kesäelokuva? Tätä tuottajat pohtivat aika ajoin. Siihen heillä on ollut vuosia ratkaisu. Kilautetaan jollekin hyvälle tyypille, joka tekee sellaisen. Tässä vaiheessa esille nousee usein Brett Ratnerin nimi. Se on kiva nimi. Ratner tekee mielellään kesäisen hittielokuvan. Enää tarvitaan aihe ja näyttelijä. Näihinkin on hyvät ratkaisut. Dwayne ”The Rock” Johnsonilla ei ole töitä, ja mytologiset aiheet ovat kuumaa kamaa Hollywoodissa. Herkules on tähän tarinaan soveltuva hahmo, koska hänestä on tehty useampia elokuvia tänä vuonna. Ensin Renny Harlin yritti ja sitä seurasi paskayhtiö Asylumin kopio. Joten se niin sanottu oikea filmi aiheesta tulee viimeisenä Ratnerin ohjaamana. Yllättäen tai miten sen nyt ottaa, Hercules perustuu sarjakuvaan..

By |2016-03-02T18:12:43+02:0009.08.2014|Kritiikit|0 Comments

Guardians of the Galaxy (2014)

Koska X-Men oli hitti, ovat tuottajat valmiita ottamaan likaisiin käsiinsä mitä tahansa sarjakuva-aiheisia käsikirjoituksia. Suurin piirtein näin keskusteltiin Kevin Smithin Jay and Silent Bob Strike Backissa vuonna 2001. Jotenkin tämä on jäänyt kummittelemaan mieleeni, koska nykypäivänä kaikki sarjikset kelpaavat filmattaviksi. Tästä oivallinen esimerkki lienee tämän kesän pienimuotoinen yllättäjä Guardians of the Galaxy, jonka lähtökohdat ovat juurikin sellaiset, joista Smith vitsaili. Kyseessä ei ole kaikkien tuntema sarjakuva, jossa olisi iso vihreä hirviö, trikoissa hyppivä hämähäkkipoju tai mutanteista koostuva superjengi.

By |2016-03-02T18:12:25+02:0031.07.2014|Kritiikit|0 Comments

Täyden Kuun striimausta, osa 1

Full Moon Features on Charles Bandin vuonna 1989 perustama itsenäinen ”suoraan videolle” -tuotantoyhtiö, jonka pääsääntöinen elokuvatarjonta koostuu kauhusta ja tieteisfilmeistä. Firman leivissä ovat työskennelleet muun muassa sellaiset nimet kuin Stuart Gordon, Jeffrey Combs sekä Lance Henriksen. Yhtiötä voisi verrata vaikkapa Tromaan, koska molempien riippumattomuus isommista yrityksistä on lopulta toiminut heille eduksi, tarjoten vankemman fanikunnan sekä mahdollisuuden toteuttaa itseään villimmin.

By |2016-03-02T18:12:16+02:0025.06.2014|Esseet ja kolumnit|0 Comments
Go to Top