Kategoria:

The Best Years of Our Lives (1946)

Näennäisestä temaattisesta samannäköisyydestä huolimatta The Best Years of Our Livesilla ei taida olla muuta yhteistä monenkaan nykyisen Hollywood (vaikka elokuvasta suuri osa kuvattiinkin Cincinnatissa, Ohiossa)- ja Oscar-elokuvien kanssa kuin niiden pitkä kesto (esimerkeiksi mainittakoot ylisentimentaalinen The Curious Case of Benjamin Button tai samaa sontaa edustava Crash, 2004) – vaikka tämä tuntuukin ainakin viisi kertaa lyhyemmältä kuin moni niistä. William Wyler liikuttaa tarinaa klassiseen tapaan kuvakokojen vaihteluilla, taustamusiikilla, käyttäen näyttelijöitä kuin karjaa tai kuten orkesterijohtaja ohjaa soittajiaan. Jos elokuvassa näytetään kivääri, on varmaa että sitä tullaan myös käyttämään.

Julkaistu: Kirjoittaja: Joonas Nykänen
Kategoria:

Viskiä, viskiä! (1949)

Sota on helvettiä. Todday-saaren asukkaille toisen maailmansodan elintarvikkeiden säännöstelypolitiikan karu arki valkenee kuitenkin vasta kun saarelta loppuu viski, eikä uutta ole tulossa pitkiin aikoihin. Tämä ajaa takapajuisen saaren yksinkertaiset asukkaat epätoivon partaalle. Samaan aikaan saarelle palaa Afrikan komennukselta engelsmanni kersantti Odd (Bruce Seton), joka hamuaa paikallisen kauppiaan Joseph Macroonin (Wylie Watson) tytärtä Peggya (Joan Greenwood). Avioliitto on isäukon sinettiä vaille valmis, mutta valitettavasti vanha ylämaalainen tapa vaatii illanistujaisia, johon kuuluu laulun ja tanssin lisäksi 35 litran viskitonkka.

Julkaistu: Kirjoittaja: Jens Hattuniemi
Kategoria:

Errol Flynnin hymy

Pahoittelen, etten voi kirjoittaa tätä täysin vailla sentimentaalisuutta, mutta jotkut asiat vaativat rehellisen tarkastelun osakseen ja yllättäen joskus rehellisyyttä ei voi olla ilman sentimentaalisuuden häivähdystä. Tutustuin Errol Flynnin (1909-1959) elokuviin kuten niin Lue lisää

Julkaistu: Kirjoittaja: Mikko Lamberg
Kategoria:

Tuhottu nuoruus (1947)

Väestöliiton kanssa yhteistyössä toteutettu Tuhottu nuoruus käsittelee pökerryttävän suoraan aborttia, ottaen huomioon, että elokuva on valmistunut vuonna 1947. Taustalla paistaa selkeästi Suomen valtion tarve valaa uskoa sodan runtelemaan kansaan, jotka jatkaisivat suurien sukupolvien tehtailua. Hyvinvointivaltiopornon tirehtööriksi on osoitettu Hannu Leminen ja malliesimerkiksi hän on kehittänyt Niinisen perheen, jonka vaimo pusertaa ulos juuri kuudetta lastaan. Lapsen syntymä on totta kai aina iloinen tapahtuma, vaikka perheen arkea varjostaa liian ahdas kaupunkiasunto ja perheen vanhin tytär, Kirsti riiustelee lääkärinpojan, Einon kanssa. Tunne on molemminpuolinen, sillä Einon perhe suhtautuu myös varsin epäluuloisesti ”laitakaupunkilaisheitukkaan”.

Julkaistu: Kirjoittaja: Jens Hattuniemi
Kategoria:

Sugata Sanshirô (1943)

Sugata Sanshirô kertoo judon syntyvuosista ja siitä, kuinka siitä kehittyi vakavasti otettava taistelulaji eikä pelkästään yksi jujutsun alalaji. Oikeastaan Sugata Sanshirô tuntuu olevan enemmänkin judon mainoselokuva kuin kehityskaarellinen tarina mistään. Elokuvan keskiössä on nuori Sanshiro (Susumu Fujita), impulsiivinen ja riitaa haastava nuorukainen. Hän saa mentorikseen Shogoro Yanon (Denjirô Ôkôchi), joka on ilmiselvä esikuva judon todelliselle perustajalle Jigoro Kanolle. Myös Sanshiron tarina pohjaa täysin todelliseen judon syntytarinaan. Yano saa poliisivoimilta kutsun osallistua turnaukseen, jossa selvitetään jujutsun ja judon paremmuus. Voittajaksi selviytynyt taistelulaji valitaan poliisien käyttöön. Yano haluaa todistaa judon olevan tasavertainen jujutsun kanssa ja alkaa kouluttaa Sanshirosta jujutsumestari Hansuke Murain (Takashi Shimura) haastajaa. Sanshiro kohtaa kuitenkin moraalisen dilemman ihastuessaan Murain tyttöön.

Julkaistu: Kirjoittaja: Eetu Heikkilä
Kategoria:

Shoeshine (1946)

Eletään sodan jälkeistä aikaa. Italian kaupungit ovat pommitusten jälkeisiä, köyhyyttä on kaikkialla. Kaksi poikaa elää lapsuuttaan tässä tuhon jälkeisessä maailmassa, jossakin Rooman syrjäseuduilla lapsuutensa suojellessa heitä vielä ulkomaailman tomuilta ja aikuisten maailman hyytäviltä turmiolta. Heidän elämänsä ei ole materiaalisilla rikkauksilla kyllästettyä. Toinen heistä on sitä paitsi orpo, ja toinen tuntuu olevan liian viaton tähän hulluun maailmaan.

Julkaistu: Kirjoittaja: Joonas Nykänen