Once Upon a Time… in Hollywood (2019)
Ohjaajansa näköinen häpeilemätön ja yllättävän herkkä tribuutti entisaikojen loistolle.
Ohjaajansa näköinen häpeilemätön ja yllättävän herkkä tribuutti entisaikojen loistolle.
Neil Marshallin uusi Hellboy-sovitus on fanipojan homage Pimeyden armeijalle.
Fast & Furious -sarja hellittää vihdoin otteen katsojastaan lopettamalla hulluutensa eskalaation. Se ei ole hyvä juttu.
Burning on kuin esimerkki siitä, miltä tuntuisi 2010-luvun versio Hitchcockista.
Ysäriä koitetaan kunnioittaa heikoilla tehosteilla, jotka näyttävät jo nyt tunkkaisilta. Onneksi elokuva ei suinkaan lähde mässäilemään näillä surkeilla tehosteilla. Se koettaa enemmän luoda älykästä modernia scifiä näyttämällä lukuisia 2000-luvulla genreen pesiytyneitä kliseitä.
Juonen voi nähdä piikittelevän oikeistofasistiselle yhteiskunnalle, jossa heikompi aines voidaan putsata pois kapitalismin tieltä.
Kirja-arvioissa Sammakon syksyllä julkaisema nide, joka kasaa vajaat 200 turkulaislegenda Tapani Maskulan tekstiä samojen kansien väliin.
Tästä elokuvasta ei voi puhua ilman, että puhuu Olavi Virran pojan tuottamasta käsittämättömästä dubbauksesta.