Waiting for Barcelona (2018)
Tanskasen elokuva estetisoi köyhyyden, sivullisuuden ja lopulta mielen järkkymisen: tämä elokuva on nimenomaan kaunis vaikka sen käsittelemät asiat eivät kauniita olisi.
Tanskasen elokuva estetisoi köyhyyden, sivullisuuden ja lopulta mielen järkkymisen: tämä elokuva on nimenomaan kaunis vaikka sen käsittelemät asiat eivät kauniita olisi.
Puhdasta ja helposti sulavaa komediaa etsivä yleisö saattaa vierastaa kesäistä musikaalikomediaa, jossa irtovitsien ja karikatyyrisen hauskojen henkilöhahmojen sijasta onkin oikeita ajatuksia herättäviä elementtejä.
Nuri Bilge Ceylanin reilusti yli kolmetuntinen Winter Sleep kahmaisi tänä vuonna Cannesissa Kultaisen palmun. Hyvin monien keskustelujen ehdoilla etenevä elokuva alkaa, kun sen päähenkilön, hotellinomistaja herra Aydinin, auton ikkuna rikotaan kesken ajon. Tekijäksi paljastuu hänen omistamassaan talossa asuvan perheen lapsi. Tämän myötä Aydinille alkaa selvitä, että kylässä ei pidetä hänen tavastaan puuttua muiden asioihin, mutta lopulta sysätä vastuu muiden niskoille. Ylimielisesti muihin suhtautuva Aydin joutuu tämän jälkeen kohtaamaan oikeastaan kaikki hänen elämässään läheisesti mukana olevat ihmiset ja tuntemaan, millaista on olla heidän nahoissaan, kun mies tukahduttaa heidät.
YLE:n nuortensarjana käyntiin ponkaissut #lovemilla on nyt päätynyt valkokankaalle vähemmän sosiaalisen median ytimeen pyrkivällä Lovemilla-nimellä. Kyseessä on verrattain raikas tuulahdus suomalaisessa elokuvassa, vaikka ei missään nimessä tahraton sellainen.
Ollaan vapaita -elokuvan lisäksi haastattelussa käytiin lävitse esimerkiksi Sipolan vaikutteita ja casting-prosessia.