Helsinki Cine Aasia -elokuvafestivaali järjestettiin historian ensimmäisen kerran 14.-17.3.2013. Sen tarjonta koostui uudesta aasialaisesta elokuvasta. Uudelle festivaalille oli tarvetta muutoin melko ankeassa Suomen elokuvakeväässä. Juurikin festivaalin ajankohta sekä tarjonta olivat tarvittava piristysruiske, jota Helsingin festariskene kaipasi. Kävin katsomassa muutaman elokuvan verran, mistä festarissa oikein oli kyse.
John Cassavetesin Kiinalaisen kiristäjän murha ei ole ehkä ohjaajansa iskevin elokuva, mutta se saattaa hyvinkin olla hänen henkilökohtaisimpiaan.
On kahden onnellisen, lapsesta asti toisensa tunteneen ihmisen hääpäivä. Heidän astellessaan alas kirkon portaita, juuri vihittyinä ja avioelämä edessään, mies saa äkisti surmansa jostain kaukaisuudesta kantautuvasta luodista. Tämä tapahtuma luo pohjan François Truffaut’n vuonna 1968 ensi-iltansa saaneelle elokuvalle, jossa vain kostolla on merkitystä.
Raporttimme viimeisessä osassa kaksi Tony Raynsin mestariluokan näytöstä (Suzhou River, Pickpocket), Les Girls, The Smiling Madame Beudet ja Sátántangó.
Elokuvat: Alaston satama, Lasten kuningas, Olaf Möllerin mestariluokka 2, Siirtolainen, Päällystakki, House of Tolerance, Avalon, Matinee, Unfair World.
Aivan kuten sama tunnuskappale tulee varioiduksi niin monta kertaa, ettei katsoja voi enää tietää mikä versioista on alkuperäinen, ei mysteeri varsinaisesti pakene Marlowea, mutta oikea tapa katsoa sitä pakenee.
Aavemaisesti eteenpäin jylläävät ilmakiskot kuljettavat tyhjiä vaunuja. Se on kuva maailmasta, jossa tehdään valtavasti työtä ei-minkään eteen ja jossa ihmisyys on kaukana maailman toiminnallisuudesta.
