Tunnetaan myös nimellä: Kiinalaisen kiristäjän murha
Maa: Yhdysvallat
Genre: Rikos, neo-noir
Ohjaus: John Cassavetes
Käsikirjoitus: John Cassavetes
Kuvaus: Mitch Breit, Al Ruban
Leikkaus: Tom Cornwell
Sävellys: Bo Harwood
Näyttelijät: Ben Gazzara, Timothy Carey, Seymour Cassel, Al Ruban, Robert Phillips, Morgan Woodward, John Kullers, Azizi Johari, Virginia Carrington, Meade Roberts, Alice Friedland, Donna Gordon
John Cassavetesin Kiinalaisen kiristäjän murha ei ole ohjaajansa iskevin elokuva, mutta kylläkin hänen henkilökohtaisimpiaan. Tätä toteamusta pitää selventää, sillä leijonanosa Cassavetesin filmografiasta on hyvin intiimiä katseltavaa. Suurin osa ohjaajan elokuvista käsitteli amerikkalaista elämää ulkopuolisen näkökulmasta. Woman Under the Influencessa (1974) Gena Rowlandsin esittämä perheenäiti kärsii mielenterveydellisistä ongelmista, jotka eivät olisi ongelmia siinä suhteessa kuin ne ovat, jos yhteiskunta ei suhtautuisi niihin penseällä tavalla. Varjoissa (1959) mustan naisen ja valkoisen miehen rakkaus aiheuttaa ympäristössään kitkaa. Kasvoissa (1968) oman elonsa vieraannuttama aviopari huomaa arkisten sattumusten keskellä avioelämänsä murenevan ja heidän itsensä ajautuvan ulkopuolisten rooleihin omissa elämissään.
Kiinalaisen kiristäjän murhassa yökerhon omistaja Cosmo Vittelli (Ben Gazzara), joutuu tappamaan miehen päästäkseen eroon peliveloistaan ja saadakseen elää taivaassaan: strippiklubin tyttöjen keskellä, plusmiinusnollaa tuottavan yökerhon yksinvaltiaana. Katsojalle on ilmiselvää, että Cosmon taivas olisi monelle muulle ihmiselle helvetti.
Yöklubi on paskainen paikka, johon paikalliset tulevat hukuttamaan murheitaan hetkeksi. Vittellin tuottamat halvat striptease-show’t, joihin kuuluu tanssia, laulua ja kaskujen kerrontaa ja joista hän tuntee kovin paljon ylpeyttä (“He ovat minun valitsemiani, ohjaamiani.”) ovat kertakaikkisen kammottavaa, väkipakolla väännettyä campia yökerhoviihdettä, jota katsellaan vain koska muutakaan ei ole – ja koska aina on mahdollisuus satunnaiseen tissien vilahdukseen.
Vittelli pääsee elokuvan alussa peliveloistaan ja päätyy juhlistamaan tapausta kasinolle, jossa ajautuu uudestaan yli 20 000 dollarin velkoihin. Niistä päästäkseen hänen on tehtävä paikallisten pikkugangsterien (muiden muassa Seymour Cassel ja elokuvan tuottanut Al Ruban) mieliksi ja päästettävä ilmat pihalle kiinalaisesta vedonvälittäjästä, joka on aiheuttanut rikollisille hallaa.
Cassavetes itse kuvaili Gazzaralle kyyneleet silmissä kuinka on hän itse Cosmo Vittelli ja gangsterit, jotka pakottavat tekemään toisin kuin ihmisluonto sallisi, ovat filmiteollisuus. Woman Under the Influence oli Cassavetesin yllätyshitti ja jäi hänen merkittävimmäksi elokuvakseen lipputulojen perusteella. On yllättävää, että samoja henkisen murskautumisen ja yksilöllisyyden katoamisen aiheita sivuava Kiinalaisen kiristäjän murha joutui vuorostaan murhatuksi lippukassoilla. Elokuva on gangsterielokuvan raameihin puettu, väkivaltaa ja kaupunkielämän pimeitä puolia sivuava tarina ajalta jolloin Taksikuski, Väkivallan vihollinen, Likainen Harry ja muut kuolleen ja maatuneen flower powerin haudalle kasvaneet pahan kukat olivat suosiossa.
Toisaalta menestyksen puute ei yllätä, koska elokuva on pitkä, hollywoodilaisittain katsottuna epätyypillinen ja itseensä käpertynyt teos, joka murtaa konventioita. Toisaalta niin on Woman Under the Influencekin. Joka tapauksessa Kiinalainen kiristäjä vedettiin teattereista kuuden päivän jälkeen. Ben Gazzara oli sitä mieltä, että Cassavetes oli tehnyt elokuvalle karhunpalveluksen tekemällä siitä liian pitkän.
Cassavetes on läpi tuotantonsa ollut erityisen kiinnostunut ihmisen kasvoista; realistisista reaktioista, jotka syntyvät ihmisten viettäessä aikaa toistensa kanssa. Häntä kiehtoo Cosmon tarinassa ennen kaikkea ilmapiiri. Monet hänen elokuviensa merkitsevät kohtaukset ovat hyvin pitkiä, koska ne pyrkivät tutkimaan psykologisia ja sosiaalisia kuvioita ja tällaisten ilmiöiden lävitse käyminen vaatii katsojalta omia havaintoja ja niiden havaintojen tekeminen aikaa – Cassavetes teki elokuviaan miellyttämättä tietoisesti ketään muuta kuin itseään, realistisesti, jos niin voi elokuvan tapauksessa sanoa.
“Olen tehnyt hirveitä asioita, pyydän anteeksi”, toteaa elokuvan kiinalainen kiristäjä (todellisuudessa, Cosmon tajuamatta, koko länsirannikon mahtavin kiinalainen gangsteri) joutuessaan lopulta aseen eteen. Hän tekee sen vilpittömästi, lähes luovuttaneen kuuloisesti ja tässä säälittävässä tunnustuksessa, jota ei lausuta epätoivoisessa tai anelevassa mielessä vaan viimeisenä vapautuksena ennen tappavaa luotia, lepää samalla koko elokuvan totuus.
Sillä mitä muuta tämä gangsteri on kuin Gazzaran hahmon kaltainen self-made man, aivan samassa tilanteessa oleva “paha mies”, joka on päässyt haluamaansa asemaan, amerikkalaiseen unelmaan, emigranttien jälkeläisenä (kiinalaisena siinä missä Gazzaran hahmo on italialaisten jälkeläinen) väkivallan ja seksin turvin – ja mitä muutakaan Cosmo yrittäisi kuin napata itselleen siivun samanlaista unelmaa. Hänen pelinappulansa ovat pienempiä, säälittäviä, mutta samanlaisella päätäntävallalla myös hän pitää niistä kiinni ja alentuu väkivaltaiseen tekoon, leikkii kukkopoikaa nuorten naistensa keskellä kuten kiinalainen uiskentelee alastomien tyttöjen kanssa uima-altaassaan.
Osoittaa erityistä taidokkuutta kuinka Cassavetes on tajunnut yhdistää oman tapansa tutkailla ihmisiä ja ympäristöä siihen amerikkalaisen elokuvan genreen, jossa melankolinen fiilis ja menetettyjen unelmien tematiikka ovat alituiseen läsnä. Kiinalaisen kiristäjän murha on gangsterielokuvan tiukoissa raameissa toimiva, mutta samalla, paradoksaalisesti, sen kuvia särkevä, eräänlainen neo-noir. Kun klassisessa noirissa tai gangsterifilmissä tiputaan korkealta ja kovaa, Cosmo on jo niin matalalla, että pohjasakasta hänet erottaa enää hänen fantasiansa.
Kiinalaisen kiristäjän murha ei ole hienointa ohjaajansa materiaalia sisältävä elokuva, ja elokuvan pitkä leikkausversio totisesti kärsii ylipituudesta. Siitä huolimatta se on säälittävyyden ja toiveikkuuden kuvauksena itsekeskeinen, raju ja paljas kuvaus epätoivosta, joka hallitsee niin monen ihmisen elämää.