Rakkautta & Anarkiaa 2020 -ennakko
33. Rakkautta & Anarkiaa -festivaali lähestyy ja Laajakuva on tuttuun tapaan kerännyt aimo kasan tärppejä festivaalikatalogista. Tänä vuonna painotus on animaatioilla ja dokumenteilla.
33. Rakkautta & Anarkiaa -festivaali lähestyy ja Laajakuva on tuttuun tapaan kerännyt aimo kasan tärppejä festivaalikatalogista. Tänä vuonna painotus on animaatioilla ja dokumenteilla.
Tässä osassa käsittelyssä writer’s block, lammasliirumia, matkamuisto, Tehran-tripla ja identiteetin ja brändin häilyvä raja.
R&A-raportointi jatkuu feministisellä uranuurtamisella, pedagogiikalla, italialaisilla ninjoilla, suurella määrällä rommia, sukurutsauksella ja pimeillä valokuvilla.
Vuoden ensimmäisessä R&A-raportissa käsittelystä löytyy kadotettuja sisarsuhteita, pissaleikkejä, surullisia kukkuloita, satanismia ja satuttavan toksista maskuliinisuutta.
Kansainvälisiä luontoelokuvafestivaaleja vietettiin elokuisissa tunnelmissa perinteeksi muodostuneeseen tapaan Saimaan aaltojen äärellä – mutta mitä kaupungissa todella tapahtui?
Ensimmäisessä osassa mukana Pahan kukat, Being 17, Endless Poetry, The Girl without Hands, Evolution, Teit meistä kauniin, Mellow Mud, Girl Asleep ja Thirst.
Dokumenttiohjaaja Vitali Manskin oveluuden ansiosta DocPointissa saadaan tänä vuonna nauttia Pohjois-Koreasta aidoimmillaan, eli lavasteita ripustettaessa.
Mitä John Carpenter on todella halunnut ilmaista They Liven kohtauksella, jossa Roddy Piper ja Keith David mätkivät toisiaan turpaan yli viisi minuuttia, koska David ei suostu laittamaan aurinkolaseja silmilleen? Filosofian Elvikseksikin tituleerattu Slavoj Žižek jatkaa The Pervert’s Guide to Cineman jalanjäljissä ja tarjoaa muun muassa tälle tappelulle omaperäisen tulkintansa. Hänen toinen yhteistyönsä ohjaaja Sophie Fiennesin kanssa, The Pervert’s Guide to Ideology, käsittelee nimensä mukaisesti ideologiaa yhdistävänä teemana elokuville, jotka vaihtelevat Taksikuskin ja Tappajahain kaltaisista kaanonteoksista John Frankenheimerin Secondsin edustamiin kummajaisiin sekä toisen maailmansodan aikaiseen propagandaan. Näkökulma ei rajoitu vain seitsemänteen taiteeseen: osansa saavat myös muun muassa nykykapitalismi, 1900-luvun sosialismi, Beethovenin Oodi ilolle sekä Kinder-muna.