Seitsemättä kertaa järjestetyn, yleisöennätykseensä yltäneen Season Film Festivalin tarjonnasta Laajakuvan katseluun valikoitui amerikkalaista indietä, yksi studioelokuva, dokumentteja sekä kotimaisia lyhytelokuvia. Festivaalin elokuvissa olivat tuttuun tapaan esillä sukupuolen ja identiteetin kysymykset.
Sulavan lumen alta paljastuvien koirantuotteiden ja epävarmasti vähenevän vaatetuksen tavoin ruudinsavun ja pastan tuoksun leijailu Pitkänsillan alueelle WHS Teatteri Unionin ovesta on eräs varmoista kevään merkeistä.
Seitsemättä kertaa järjestetty Helsinki Cine Aasia esitteli aasialaisen elokuvan uutuuksia neljän päivän ajan. Yhdeksi festivaalin teemoista nousi identiteetin käsittely, oli kyse sitten sukupuolirooleista tai vierastyöläisten kasvottomuuden rinnastamisesta internetin tarjoamaan anonymiteettiin.
Café Kirpputori julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa DVD:nä. Sarjaa voinee syystäkin pitää tunkkaisena tuulahduksena tuulipukuaikakaudelta. Kirpparien ja jälleenmyynnin ensimmäisen tulemisen aikaan sijoitettu tarina vaikuttaa ensi tuntumalla liiankin sympaattiselta, vaikka allekirjoittaneesta se ei tuntunut alkuun kovinkaan viisaalta idealta.
R&A noudatti yleistä elokuvien linjaa sisältämällä runsaan määrän konflikteja käsitteleviä elokuvia. Tänään käsittelyssä mm. sankarillista verenvuodatusta ja ihmiskokeita.
R&A on aina henkilökuvia täynnä, eikä tämä vuosi ollut poikkeus. Tänään käsittelyssä on mm. paras yhdistelmä asioita, eli vapaapainijoita ja Bergmania.
Parhaina hetkinä verellä ja efekteillä sählätään mielikuvituksellisesti, mutta alati näitäkin kohtia varjostaa Kaufmanin heikot tarinankertojataidot, jotka upottavat juonen heikkotasoiseen parodiaan.
Jack Witikan toiseksi viimeinen teatteriohjaus on katsojaan mieleen ronskisti vaikuttava, aikansa huvituksia dokumentoiva kesäelokuva.
