Itsenäisyyspäivä – Mike Flanaganin elokuvista
Itsenäisyys on ansaittava omin voimin, jos Mike Flanaganin filmografiaan on uskominen.
Itsenäisyys on ansaittava omin voimin, jos Mike Flanaganin filmografiaan on uskominen.
Elokuva on täysin katsottavissa ilman sen politiikan huomioimista, mutta ainakin se ottaa selkeän ja lähes poskia kuumottavan vasemmistolaisen näkökulman, jollaisia ei olla läntisissä elokuvissa, puhumattakaan spektaakkeleista, nähty aikoihin. Virkistävää!
Sydämellinen vanha rouva janoaa sydänverta unholaan hukkuneessa synkkäsävyisessä kauhukomediassa.
Perjantai 13. Päivän teurastusshow’n jälkeen kesäleirikauhusta tuli 80-luvun tunnetuin ja tuotteistetuin genre. Monet nollabudjetilla operoineet kopiot pyrkivät pintaan ja saamaan siivunsa tuohesta.
Lynchiläisyys on sitä, että hitchcockilaisuutta pirstotaan.
R&A-raportin kolmannessa osassa käsitellään kauhua, jännitystä, rikoksia ja fantasiaa.
Vuoden 2017 R&A-ennakossa on tarjolla sisällissotaa, shoppailua, tanssia ja kannibaaleja.
Jos väkisin haluaa sanoa jotain hyvää, ovat maisemaotokset kauniimmin taltioituja kuin alkuperäisessä versiossa.