Jonkinlaista uutta mahdollisuutta elävä Michael Keaton esittää mallikelpoisesti Krocia, vaikkei hän pääsekään irrottelemaan tarvittavan paljon. Alkupuolen maaniset myyntipuheet ja jopa hiukan naiivi elämänkatsomus katoavat loppua kohden, kun Krocista kasvaa kylmä ja laskelmoiva bisnesmies. Siinä mielessä Keaton varastaa show’n, että hän on ainoa näyttelijä, joka elokuvasta lopulta jää mieleen.
Isojalkoja, tappajanunnia, insesmiä ja snuffia – viimeiset seikkailut DPP:n virkamieskoneistossa
Chytilová ei ehkä koskaan saanut ansaitsemaansa arvostusta, mutta hän ei myöskään välittänyt minkälainen elokuvataiteellinen perintö häneltä jää maailmalle.
Cinemadrome piristi tuttuun tapaan syksyisen viikonlopun tunnelmia Tampereen Kehräsaaressa 18.-19.11.
Vieraileva kirjoittaja Juha Saari kuvailee ulkoisten vaatimusten ja sisäisen kokemuksen ristiriidan kuvaamisen jäävän Hymyilevässä miehessä vajaaksi ja laimeaksi.
Vuoden 2016 Cinemaissí-raportissamme käsittelyssä kokopitkät Guaraní, Nitrate Flames, Alias María ja All of Me sekä lyhytelokuvat The Last Soldier, Doll and Silence, Aire ja Manual.
Haluaisin, että holokaustia käsitteleviin elokuviin ei suhtauduttaisi ylemmyydentuntoisella hyväksynnällä ja loputtomalla kunnioituksella, kun niin monessa tapauksessa lopputulos on banaali, usein jopa pahempi ja hengästyttävällä tavalla tyhmempi kuin Son of Saulissa.
The Show of Shows, Samurai Rauni Reposaarelainen, White People, Heart of a Dog, Apprentice, After the Storm, Zoology, El Clan, Kesävartija, Oi Suomi!, Love & Peace, Black, The Handmaiden.
