Cinemadrome: Let Off Some Steam
Viisi vuotta täyttänyttä Cinemadromea vietettiin jälleen Tampereen Arthouse Cinema Niagarassa 13.–14.11.2015.
Zombi 3 – 1 nimi, 15 vuotta eurokauhua
Käsittelyssä Zombi 3, Zombi 3, Zombi 3, Zombi 3 ja tietenkin Zombi 3.
Hunchback of the Morgue (1973)
Hunchback of the Morgue on määrätietoinen sekoitus yliampuvaa tunteiden kosiskelua, splatteria sekä goottilaista kauhua.
Punaista valkoisella – retkellä video nastyjen maailmaan, osa 1
Kolmeosaisen sarjan ensimmäisessä osassa Joonatan Nikkinen esittelee video nasty -termin taustat ja käy lävitse huomattavia sensuurivasaran alle joutuneita elokuvia.
DocPoint 2014, osa 4
Moi, un noir on klassikko, jolla on tietysti oma paikkansa elokuvahistoriassa artifaktina ja maantieteellisenäkin esineenä, todisteena. Niin sanotun etnografisen elokuvan saralla se on suunnannäyttäjä ja toimi myös lähtölaukauksena afrikkalaisen elokuvakulttuurin kehitykselle tulevina vuosikymmeninä. Sen henkinen vaikutus on nähtävissä esimerkiksi Djibril Diop Mambétyn erinomaisessa maagisen realismin merkkiteoksessa Touki bouki (1971).
Devil in Miss Jones (1973)
Syvän kurkun jälki-imussa kuvattu The Devil in Miss Jones on ajalta jolloin pornoelokuvilla oli jokin muukin funktio kuin näyttää kaksi tuntia erilaisia penetraatioita 120 kilometrin tuntivauhdilla. Ne edustivat uutta, vapautunutta sukupolvea, jonka seksuaalinen käyttäytyminen oli riisuttu turhan tarkasta häveliäisyydestä ja etiketistä. Totta kai todellisuus ei vastannut iloisen ja vapaan seksin ideaa, sillä porno oli Yhdysvalloissa laitonta ja sen pääasiallisena rahoittajana toimi järjestäytynyt rikollisuus. Lisäksi, pornolla on ollut tapana kerätä ympärilleen päihteisiin taipuvaisia ja rikkinäisiä ihmisriekaleita, sekä nilkkejä, jotka osaavat ottaa hyödyn irti näistä onnettomista yksilöistä.
Laukaus tehtaalla (1973)
Erkko Kivikoski, Mikko Niskasen tapaan, on suunnannut kameransa kohti tragediaa; ei pelkästään sen huippua vaan sen kehitystä kohti viimeistä pistettä.
The Long Goodbye (1973)
Aivan kuten sama tunnuskappale tulee varioiduksi niin monta kertaa, ettei katsoja voi enää tietää mikä versioista on alkuperäinen, ei mysteeri varsinaisesti pakene Marlowea, mutta oikea tapa katsoa sitä pakenee.