Kategoria:

The Grand Budapest Hotel (2014)

Jälleen kerran nähdessään Wes Andersonin uusimman elokuvan The Grand Budapest Hotellin voi todeta katsovansa ehtaa Wes Anderson -elokuvaa; kenenkään toisen elokuva se ei voisi missään tapauksessa olla, siitä olen melkein varma, ja se näkyy kaikessa siinä. Episodimainen rakenne on tyypillistä Wes Andersonin filmeille. Samoin kuin Steve Zissoun vedenalaisessa maailmassa (2004), jossa jaksot jaetaan keltaisilla fonteilla eri tapahtumapaikkoihin tai -aikoihin, niin myös The Grand Budapest Hotellissa jaetaan elokuva osiin tyylitellysti kuvan päälle ilmestyvällä teksteillä. The Grand Budapest Hotel sijoittuu fiktiiviseen Zubrowkan alppikaupunkiin harmaine vuoristomaisemineen, saksalaisen ekspressionismista muistuttavine siluettimaisine kuvineen ja jatkuvina lumisateineen (jopa vankilan sisätiloissa sataa lunta). Suurin osa siitä on takauman takaumaa; tapahtumat ovat ensiksi pienen tytön muistopatsaan juurella lukemia, ja toiseksi kirjassa hotellin omistajan Mr. Mustafan (F. Murray Abraham) kertomaa tarinaa kirjailijalle (Jude Law).

Julkaistu: Kirjoittaja: Joonas Nykänen
Kategoria:

Death Watch (1980)

Death Watch eli La Mort en direct tai suomeksi Katherine Mortenhoen ostettu kuolema (David G. Comptonin romaanista Unsleeping Eye) näyttää ennustavan dystooppisesti sen, mihin ihmisten rajaton tirkistelyhalu 2000-luvulla vei television jo muutenkin suureksi osaksi suolimehuilla läträttyjä vessanlaakereita lakaisevan ohjelmatarjonnan.

Reality-sarjat syntyivät halusta päästä katsomaan toisen elämää turvallisen etäältä. Jostakin ja joskus ihmiseen on syntynyt tarve tirkistelyyn. Realitysarjat tekivät tuon jokaisen kunnon kansalaisen tukahdetun tarpeen nyt uudenlaisesti mahdolliseksi. Se teki siitä tarpeesta populistisen. Tirkistelystä tehtiin Big Brothereiden sun muiden samanhenkisten realitysarjojen yhteydessä nyt turvallisesti kaikille yhteistä. Jopa hekin jotka olivat vainonneet ja pitäneet epäilyttävinä niitä kylän pervoja, joilla oli peeping tomin-maine – saivat nyt julkisesti tunnustaa omat samankaltaiset taipumuksensa.

Julkaistu: Kirjoittaja: Joonas Nykänen
Kategoria:

Blue Collar (1978)

Hajota ja hallitse. Omistava luokka tekee mitä tahansa pitääkseen työtä tekevän luokan ruodussa. He yllyttävät vanhan miehen nuorta miestä vastaan ja mustan miehen valkoista miestä vastaan, jotta työväenluokka ei koskaan järjestäytyisi käydäkseen omistavan luokan kimppuun. Yksinkertainen suunnitelma ja tuntuu toimivan. Paul Schraderin unohdettu helmi Blue Collar on tuskallisen hieno kuvaus kuinka työväenluokan keskinäinen solidaarisuus ja ystävyys on pohjimmiltaan selkärangaton haave, jonka tarkoituksena on antaa kuhnureiden nauttia muutamista armonpaloista samalla kun pomomies tietää tasan tarkkaan mistä naruista vedellä ja vie rahat.

Julkaistu: Kirjoittaja: Jens Hattuniemi