On sateinen iltapäivä, kun tapaan Troman ison kihon Lloyd Kaufmanin Hotel Katajanokan tiloissa. Kysyn ensitöikseni häneltä, kuinka hän on viihtynyt Suomessa. Hän vastaa että viihtyy seurassani. Tämä saa fanipojan kasvoille pienen punan.

Kaufman tunnetaan monista häiriintyneistä, törkeistä ja jopa röyhkeistä teoksistaan, muiden muassa Terror Firmeristä. Elokuvaa voisi kuvailla hänen magnumopuksekseen, sillä se puristaa aiheestaan kaiken inhottavuuden ja sikailun valkokankaalle. Ohjaaja kertoo, että filmi oli taannoin esitetty museossa. Yleisössä oli paljon vanhoja ihmisiä, jotka rakastivat sitä. Hänen mukaansa Troman elokuvat on tehtyä teattereita varten. Monien elokuvien yksityiskohdat saattavat jäädä huomaamatta kotioloissa.

– Onhan se myös hauska, jos katsot sen yleisön kanssa. He nauravat sille. Totta se on, sehän on hullu elokuva. En tiedä mitä ajattelin, kun tein Terror Firmeriä. On ihmeellistä, että saimme ylipäätään sen valmiiksi.

Kaufman esittää elokuvassa merkittävässä roolissa olevaa sokeaa ohjaajaa, joka on tekemässä seuraavaa elokuvaansa.

– Jos olet itsenäinen ihminen tai etenkin taitelija, olet kusessa. Ohjaaja saattoi tehdä mestariteosta tai paskaa, mutta hän uskoi tekemiseensä. Lopulta hänet tuhotaan. Se on leffan sanoma. Tämä viesti on todella rankka.

Troma tunnetaan myös ahkerasta avustaan aloittelijoille. He ovat antaneet monille nuorille elokuvantekijöille mahdollisuuden päästä bisnekseen. Kiitoksensa Tromalle ovat ilmaisseet South Parkin luojat Trey Parker ja Matt Stone, Combat Shockilla kauhistuttanut Buddy Giovinazzo ja tulevana kesänä julkaistavan megaelokuvan, Guardians of the Galaxyn, ohjaaja James Gunn. Troma jatkaa edelleen nuorten auttamista. Hyvä esimerkki tästä on muutaman vuoden takainen Father’s Day. Se on yksi yhtiön roisempia tuotoksia, joka tehtiin yhteistyössä Astron-6 tiimin kanssa.

– Onhan sekin hauska elokuva, vaikka se on erittäin häiriintynyt sellainen. Father’s Dayn tekijät ovat Troma-faneja, mutta he ovat vielä todella nuoria. Voisi sanoa heidän olevan firmamme tulevaisuutta. He ovat silti lahjakkaita elokuvantekijöitä. Pitäkää heitä silmällä, koska he tekevät tulevaisuudessa loistavia elokuvia.

Kaufman ei katsele usein omia elokuviaan, mutta katsoi Night Visions -festivaalilla pitkästä aikaa pätkiä Poultrygeist: Night of the Chicken Dead -elokuvasta. Hieman yllättäen hän on myös saanut tuottajilta uudelleenfilmaustarjouksen kyseisestä elokuvasta.

– Sehän on upea elokuva! On hullua, että näin uudesta elokuvasta halutaan tehdä remake. Tämän uuden version tuottaja myös totesi, että hän haluaa tehdä elokuvan oikealla tavalla. Minä kysyin, mitä hän tarkoittaa oikealla tavalla. Enkö tehnyt sitä oikein? Mikäli joku haluaa kuvata sen uudestaan, olen varmasti tehnyt jotain oikein. He eivät tarjonneet meille kovinkaan paljon, ja jos kyseessä ei ole erityisen hyvä ohjaaja, ei elokuvan tekeminen olisi järkevää.

Kaufman toivoi elokuvansa olevan suurempi taloudellinen menestys ja että se olisi pitänyt esittää Cannesissa. Häneltä ei heru paljon ymmärrystä filmifestivaaleja kohtaan.

– Kyseessä on originaali ja hauska elokuva, vahvalla sanomalla. Reilussa maailmassa se olisi voittanut paljon palkintoja ja sitä olisi esitetty monilla festivaaleilla. Esimerkiksi Sundancessa ei ole käsitettä alkuperäiselle ja sielukkaalle taiteelle tai henkilökohtaiselle kannanotolle. He olisivat hylänneet van Goghin, Annette Colemanin ja Jeesuksen.

Kaufman näkee yhtiönsä tulevaisuutta luovana yrityksenä, vaikka he eivät olekaan festarijärjestäjien suosiossa.

– Olemme aikaamme edellä. Nykyään Cannesin ja Sundancen kaltaiset festivaalit näyttävät Troma-tyylisiä elokuvia, joita me teimme jo 80-luvulla. Sillä erotuksella, että heidän elokuvissaan ei ole sielua ja sydäntä. Tällaiset filmit alkavat olla tänä päivänä jo hyväksytympiä. Tosin vieläkään Cannesissa ei näytetä meidän elokuviamme. Olemme mustalla listalla.

80-luvulla Kaufman käytti jonkin aikaa salanimeä Samuel Weil. Nimeen liittyy mielenkiintoinen tarina. Hänen mukaansa tuohon aikaan liittoon oli pakko kuulua, jotta sai ohjata elokuvia.

– Se on fasistinen ja likainen ohjaajien kilta. He yrittivät potkia minua pihalle. Lopulta aloin käyttää nimeä Samuel Weil, jotta he eivät voisi heittää minua ulos. Joka kerta, kun he yrittivät syyttää minua ohjaamisesta, sanoin olevani vahva tuottaja. Lopulta kyllästyin heidän toimintaansa ja haistatin heille paskat. 50-luvulla liitto loi mustan listan, joka pilasi monien hienojen ohjaajien uran. He pilasivat myös minun urani pakottaen minut maan alle.

Mikäli Kaufman olisi jäänyt liittoon, olisi hänen uransa voinut saada toisenlaisen suunnan. Troma-johtajasta siinäkin olisi ollut puolensa.

– Jos minua ei olisi potkittu ulos sieltä, ehkä minusta olisi tullut Michael Bay. Ainakin Michel Bay haluaa olla Michael Bay. Hänen ei kuitenkaan tarvitse pelätä joutuvansa nukkumaan lattialla, Kaufman vitsailee, kun totean, että olisi kauheaa olla Michael Bay.

Vitsiniekkana tunnettu ohjaaja twiittasi ennen vierailuaan Suomessa, että Return to Nuke ’Em High Volume 1 on kuva kuvalta remake Tuntemattomasta Sotilaasta. Tiedustelinkin, onko hän nähnyt tämän suomalaisen klassikon ja olisiko hän valmis oikeasti tekemään siitä uuden filmin.

– Olen nähnyt Tuntemattoman Sotilaan joskus, mutta siitä on aikaa. Rehellisesti sanottuna, en muista sitä kovinkaan hyvin. Olisin valmis tekemään siitä uuden version. Tämä olisi kunnia ja myös hyvä idea. Toki olisin hermostunut, koska alkuperäinen versio on todella hieno.

Troman pomolla ei ole mitään vakavia ja ”ei-hauskoja” elokuvia vastaan. Hän ottaisi Tuntemattoman Sotilaan filmaamisen tosissaan. Sen tekemisestä hän ei myöskään ottaisi ollenkaan rahallista korvausta.

– Tekisin ilomielin traagisia ja vakavampia elokuvia. Itse en pysty kirjoittamaan sellaisia, mutta jos joku lähettäisi minulle synkän ja hyvillä hahmoilla kirjoitetun tarinan, rakastaisin ohjata jotain sellaista. Minulle tarjotaan jatkuvasti töitä, mutta ne ovat paskoja kässäreitä. Ne eivät ole vaivan väärtejä. Jos niistä saisi paljon rahaa, tekisin niitä. Sitten voisin tehdä lisää omia elokuviani. Minulle ei koskaan ole tarjottu suurta palkkaa elokuvien tekemisestä. Ne ovat aina olleet ”löysää rahaa”; elokuvia, jotka matkivat Tromaa, mutta eivät ole alkuperäisiä. He kirjoittavat kässäreitä, jotka ovat samanlaisia kuin meidän tekstimme, mutta eivät yhtä hyviä. Niiden tekeminen pientä palkkiota vastaan ei ole kiinnostavaa.

Museum of Modern Art on ainakin arvostanut Kaufmania. Return to Nuke ’Em High Vol. 1 valittiin siellä Contender-sarjaan. Museon mukaan tähän sarjaan valitaan parhaita elokuvia maailmalta. Muut sarjan elokuvat olivat David Lynchin, Martin Scorsesen, Sofia Coppolan ja Coen-veljesten uusimpia. Tästä tunnustuksesta huolimatta mies ei arkaile sanoa kipeitäkään asioita kieli poskella.

– Kun esittelin elokuvan siellä yleisölle, sanoin sen olevan suora kopio Schindlerin listasta, muttei kuitenkaan niin hauska. Hetkessä loukkasin kaikkia paikalla olleita. Vitsi on huvittava, koska se on älytön. Kaikki tietävät, ettei kyseessä ole remake. Samalla siinä on pointti. Nykyään tehdään paljon uusintaversioita, jotka eivät ole erityisen hyviä.

Troma’s War on satiiri 80-luvun toimintaelokuvista, jotka olivat siihen aikaan suosittuja, esimerkkinä First Blood. Kaufman toteaa sen olevan väkivaltainen filmi, mutta myös hilpeä. Tämän lisäksi hän mainitsi sen olevan poliittisesti kiistanalainen.

– Se oli ensimmäisiä elokuvia, jotka käsittelivät aidsia, heittäen ajatuksen suoraan päin katsojan lärviä. Tuohon aikaan aids oli Amerikassa salaisuus. Politikkojen mielestä se oli rangaistus homoseksuaaleille. Jumala rankaisi heitä homoudesta. Kaikki yrittivät piilotella tautia. Totesin sen olevan epidemia. Siksi loin eversti Sidan hahmon. Hän on terroristijärjestön jäsen, joka raiskaa naisia ja tartuttaa heihin aidsin. Joka tapauksessa tämä todella loukkasi monia. Näiden asioiden esille nostaminen on kuitenkin tärkeää. Ihmisten on hyvä tietää, että tällaisia asioita on olemassa ja asioille pitäisi tehdä jotain. Tänä päivänä tauti on hyväksytty. Sinua kunnioitetaan, jos sinulla on aids. Näistä sairaista tulee melkein sankareita. Kaikki kiitos tästä kuuluu Tromalle.

Huhujen mukaan Arnold Schwarzenegger olisi mukana The Toxic Avengerin uudessa versiossa. Kaufman myöntää, että kyseessä oli osittain vitsi. Hän haluaa silti tähdentää, että uudelleenfilmatisointi on tulossa.

– Joka tapauksessa tämä kaikki oli tapahtua. Elokuvasta on tulossa ison budjetin remake. Tuotannossa on mukana todella hyviä tyyppejä: Akiva Goldsman, Richard Saperstein sekä Brett Ratner. He maksoivat meille, jotta saivat oikeudet tehdä uuden Toxic Avengerin. Viime vuonna Cannesissa he julistivat, että Arnold Schwarzeneggerillä olisi elokuvassa iso rooli. Heti Cannesin jälkeen hän kuitenkin jätti projektin. Ilmeisesti joku voi allekirjoittaa sopimuksen, mutta se ei merkitse mitään. Minä en työskentele tuossa maailmassa. Se on Hollywoodia ja kansainvälistä valtavirtaa. Nyt he etsivät uutta suurikokoista miestähteä. Heillä on todella hyvä ohjaaja-käsikirjoittaja, Steven Pink. Hän on fani ja rakastaa Tromaa. Nämä tyypit tulevat viemään Toxien valtavirtaan ja tekevät varmasti upeaa työtä. Toivottavasti elokuva tehdään ja saan siitä ison palkkion.

Toxiesta on ajan saatossa tullut Troman suosituin ja valtavirtaan uivin hahmo, joka jatko-osien ohella on seikkaillut lastenohjelmassa ja yllättäen myös musikaalissa.

– Pidin nuorena Broadway-musikaaleista, mutta en koskaan uskonut tekeväni sellaisia. Minun ei ollut koskaan tarkoitus astua showbisnekseen, Kaufman paljastaa.

– Tiesittekö, New Yorkissa pyöri vuoden verran The Toxic Avenger -musikaali, jonka musiikin oli tehnyt Bon Jovin kosketinsoittaja, David Bryan. Se voitti kaikki musikaalipalkinnot siellä. Sitä esitettiin muiden muassa Havaijilla sekä muualla Amerikassa – tämän lisäksi myös Koreassa ja Kanadassa. Se on todella hyvä, mutta se on valtavirtaa.

Troman maskotiksi kohonneen Toxic Avengerin musikaalinen puoli on Kaufmanista hyvä asia.

– Totta munassa on palkitsevaa, että hänestä on tehty musikaali! Kuka olisi uskonut, että elokuva, jossa nuoren pojan pää menee tuusan nuuskaksi auton ajaessa hänen ylitseen, päätyy lasten piirretyksi ja lopulta musikaaliksi. Se on lisäksi ainoa projekti, jossa olen ollut mukana, jota voin katsoa vaimoni ystävien kanssa tulematta nöyryytetyksi.

Kaufman painottaa, että heidän muutkin hahmonsa olisivat valtavirtaan sopivia. Etenkin Sgt. Kabukimanissa on potentiaalia tähän. Tällä hetkellä Kabukimanin seikkailuja ei olla filmaamassa uusiksi, vaikka yhteydenottoja on tullut kansainväliseltä taholta.

– Monet ihmiset halusivat tehdä Sgt. Kabukiman N.Y.P.D. -elokuvasta uuden version. Se on hauska filmi. Japanilaiset kumppanimme eivät ole kovin innokkaita elleivät he saa paljon rahaa, Kaufman oletettavasti vitsailee.

– Minä en oikeastaan välitä. Olisin vain iloinen, jos joku tekisi siitä uuden version.

Jotkut Troman tekemät elokuvat ovat jo päätyneet uudelleenfilmatuiksi. Yksi näistä on Charles Kaufmanin ohjaama Mother’s Day.

– Brett Ratner soitti minulle ja sanoi, että hän haluaa viedä Mother’s Dayn oikeudet eikä halua antaa minulle siitä rahaa. Se on minun veljeni tekemä elokuva. Voisin tehdä diilin ja vitut veljestäni. Tuottajat ovat tällaisia. He tulevat luoksesi. Sitten sinun pitäisi olla kuin kiltti koira, joka myötäilee heitä antaen elokuvan oikeudet tyhjää vastaan. Sinun pitäisi vain olla ylpeä, että saat olla osa heidän valtavirtaansa.

Tuottajien ja Troman kiista päättyi Kaufmanien kannalta hyvin. Lloyd ei ole nähnyt veljensä elokuvasta tehtyä uutta versiota, mutta tietää kertoa, että alkuperäinen filmi on tietyissä piireissä suosittu.

– Pidimme pintamme asian suhteen ja lopulta veljeni sai paljon rahaa elokuvan oikeuksista. En ole nähnyt tätä uutta versiota, mutta alkuperäinen on upea elokuva. Eli Roth on sanonut sen olevan kaikkien aikojen paras kauhuelokuva. Mielestäni se on yksi parhaista filmeistämme.

Troma on 40 vuotta vanha ja samalla vanhin edelleen toiminnassa oleva itsenäinen tuotantoyhtiö. Lloyd Kaufman on ohjannut ja tuottanut urallaan lukuisia elokuvia. Valtavirran väheksynnästä huolimatta Tromalla on paikka monien harrastajien sydamissä. Kunnioitan Kaufmania, joka edelleen jaksaa tuottaa törkyä eetteristä välittämättä pitääkö kukaan muu lopputuloksesta. Ikiliikkujaksi osoittautunut väärinymmärretty nero jatkoi Suomesta matkaansa Belgian kautta Sveitsiin. Ainakaan miestä ei voi syyttää laiskuudesta. Siinä toinen syy, jonka vuoksi häntä kannattaa arvostaa elokuvantekijänä.

Tuomas Porttilan arvostelu Return to Nuke ‘Em High Volume 1:stä on luettavissa täältä