Battle Royale ja väkivallan verho
Verta ja suolenpätkiä pursuavan toimintaspektaakkelin sijaan Fukasakun joutsenlaulu on ennen kaikkea yksi kaikkien aikojen parhaista coming of age -elokuvista.
Ghost in the Shell (2017)
Edes Takeshi Kitano Steven Seagal- henkisessä roolissa ei pelasta elokuvaa putoamasta kliseisten Hollywood-jännäreiden pohjattomaan suohon.
Battle Royale (2000)
Elämä itsessään on suuri, väkivaltainen kilpailu liki kaikkea kuviteltavissa olevaa vastaan, ja mikä tahansa kelpaa voittopotiksi. Miten pitkälle olet valmis menemään ollaksesi muiden edellä – erottuaksesi joukosta?
Matka japanilaiseen elokuvaan, osa 4
Koska 90-luvun alku oli lapsuuden parasta aikaa, aloitetaan se nuorison parissa ja tyttökoulusta, johon päästään ohjaaja Shun Nakaharan kanssa sympaattisessa The Cherry Orchardissa (Sakura no Sono, 1990). Vuoden tärkein tapahtuma on ovella ja kuten tapana on, mikään ei ota onnistuakseen, kun hermostuneet teinit hakevat omaa paikkaansa. Samana vuonna ilmestynyt Jun Ichikawan ohjaama Tugumi jatkaa tarkemmin henkilöityen monella tavalla sairaan tytön rikkinäiseen elämään. Ulkopuolisen kertojan ansiosta tapahtumat pidetään suuripiirteisempinä, mikä antaa tarvittavaa aikaa kehittyvälle tarinalle.
Matka japanilaiseen elokuvaan, osa 3
70-luvulta lähtien pakka on entistä enemmän levällään ja alkaa olla jo todella vaikeaa vetää edes vähäisiä yhteisiä linjoja. Kaikkiaan meno kuitenkin tuntuu vain vapautuneen edelleen ja ihan viimeisetkin tabut katoavat, alastomuus näin selvimpänä.
No More Comics! (1986)
Kuluttaja ei vaivaudu vaan valittaa. Hän on sairaan lisäksi olennainen osa sairautta.