Hongkong-komedian aarteita: Wong Jing ja mo lei tau
Kolmannessa Hongkong-komediaa esittelevässä artikkelisarjan osassa tutustutaan käsitteeseen mo lei tau ja kiistanalaiseen elokuvan monitoimimieheen, roskakeisari Wong Jingiin.
Kolmannessa Hongkong-komediaa esittelevässä artikkelisarjan osassa tutustutaan käsitteeseen mo lei tau ja kiistanalaiseen elokuvan monitoimimieheen, roskakeisari Wong Jingiin.
Chow Yun-Fat, tai kuten monet länsimaiset fanit häntä yksinkertaisesti kutsuvat, CYF, on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia kiinalaisia ja samalla myös aasialaisia näyttelijöitä. Hän löi itsensä tietysti lävitse niin sanotuissa heroic bloodshed -genren elokuvissa, joiden tunnetuin edustaja kansainvälisesti on tietysti John Woo. Näiden lisäksi suuri osa Chow’n rooleista 80-luvun loppupuoliskolla koostuu toimintaelokuvista. Woon filmien jälkeen tunnetuin lienee Prison on Fire (Ringo Lam, 1987), johtuen yhteydestään Quentin Tarantinon mainioon Reservoir Dogsiin.
Tsui Harkin tuottama The Diary of a Big Man on yksi kautta aikain hienoimpia Hongkong-elokuvia ja vahva ehdokas parhaaksi Hongkong-komediaksi.
Aasia alkoi kiinnostaa amerikkalaista valtavirtaelokuvaa 80-luvun alkupuolella. Pienet kung fu –elokuvia näyttävät teatterit olivat nousseet etenkin vähemmistöjen suosioon, joten Hollywood-studiot alkoivat sisällyttää elokuviinsa enemmän aasialaisia näyttelijöitä sidekick-rooleihin joko kohkaavina hassuttelijoina tai mielipuolisina taistelukoneina. Nykyisin suuren suosion saavuttaneet tähdet, kuten Jackie Chan, kävivät pienissä sivuosarooleissa jo ennen varsinaista supertähteyttään Hongkongissa. Myös yksi Hongkongin kaikkien aikojen suosituimmista näyttelijöistä, Chow Yun-fat, yritti läpimurtoaan Hollywoodissa jo reilusti ennen yhteistyötään John Woon kanssa, josta hänet parhaiten muistetaan.