Kategoria:

Kasvot väkijoukossa (1957)

Mistä syntyy julkkiksen vetovoima? Miksi joku pitää Cheekistä, joku Sofi Oksasesta ja joku haikailee edelleen Tauno Palon tai Matti Pellonpään perään? Haluamme uskoa, että heissä on synnynnäistä, aitoa vetovoimaa, jota karismaksikin kutsutaan. Eikä käy kiistäminen, kaikki neljä edellä mainittua ovat tai olivat hyviä työssään ja lahjakkaita ihmisiä, mutta heidän ympärillään on myös suuri määrä kaikkea lahjakkuuteen liittymätöntä, jotka paisuttavat illuusiota heidän erityisyydestään. Kasvot väkijoukossa, vuonna 1957 ilmestynyt ja edelleen häkellyttävän ajankohtainen mestariteos, peräänkuuluttaa medialukutaidon perään lähes 60 vuotta aiemmin ennen kuin tätä käsitettä Suomessa on hädin tuskin sisäistetty. Andy “Matlock” Griffith esittää viihteen kultapoikaa, jonka tarina repii auki julkkikseen ammattiin liittyvän imagon paljastaen alta valtavan koneiston, jonka tarkoituksena on tehdä aidosta parempaa.

Julkaistu:
Kategoria:

Il Grido (1957)

Kun Irma (Alida Valli) saa kuulla, että hänen miehensä on kuollut Australiassa, hän palaa kertomaan asiasta Aldolle (Steve Cochran), jonka kanssa hänellä on 7-vuotias tytär Rosina (Mirna Girardi). Aldo kuvittelee, että he voivat nyt viimein elää yhdessä. Hän toivoo, että he menisivät naimisiin ja voisivat siten laillistaa tyttärensä. Seuraavana päivänä Irma kuitenkin torjuu Aldon kertoen, että hän rakastaa jotakuta toista. Aldon äiti, jonka kanssa hänellä ei ole kovin läheistä suhdetta, provosoi häntä ottamaan Irman itselleen. Aldo lähtee etsimään kaupungin sumuisilta kaduilta Irmaa ja löytää hänet viimein. Mutta kun Irma kieltäytyy jälleen, Aldon itsehillintä pettää ja hän hakkaa entisen rakkaansa kaikkien kaduilla maleksijoiden nähden. ”Now Aldo it´s really finished”, Irma vastaa, kun Aldo käskee häntä palaamaan kotiin. Aldo pakenee tyttärensä kanssa hevosvankkureilla kaupungista. Alkaa seikkailu Po-joen laakson rannoilla, kynnettyjen peltojen täyttämissä horisonteissa, joiden ylle talvi on laskeutumassa, armoa antamatta. Illuusioton tarina sodan jälkeisestä Italiasta, matkanteko vailla erityistä tarkoitusta tai päämäärää, vaellus syksyisen kylmissä maisemissa, kun ilmassa leijuu vielä sateen utua ja maantiet vuotavat hyytävää märkyyttä.

Julkaistu: