Waiting for Barcelona (2018)
Tanskasen elokuva estetisoi köyhyyden, sivullisuuden ja lopulta mielen järkkymisen: tämä elokuva on nimenomaan kaunis vaikka sen käsittelemät asiat eivät kauniita olisi.
If you didn't find what you were looking for, try a new search!
By Joonas Nykänen|2018-10-10T13:56:26+03:0010.10.2018|Kritiikit|
Tanskasen elokuva estetisoi köyhyyden, sivullisuuden ja lopulta mielen järkkymisen: tämä elokuva on nimenomaan kaunis vaikka sen käsittelemät asiat eivät kauniita olisi.
By Joonatan Nikkinen|2016-06-20T14:18:47+03:0020.06.2016|Kritiikit|
Findie: suomalaisen elokuvan tulevaisuus?
By Kim Sainio|2016-03-02T14:29:56+02:0005.07.2013|Kritiikit|
Mörkö on Aseman Lapset –nimisen nuorisoryhmän vuonna 2011 valmistunut tunnin mittainen findie-elokuva, joka tutkii kauhugenren elementtejä poikkeuksellisesti hieman naivistisesta näkökulmasta. Elokuva kertoo kourallisesta murrosikäisiä nuoria tyttöjä, jotka perjantai-iltana päätyvät hetken mielijohteesta vaeltelemaan entisen koulunsa käytäville. Tyhjissä luokkatiloissa tyttöjen mieleen alkavat palata lapsuus ja tuolloiset pelot sekä tunnetilat, jotka yllättäen osoittautuvat todellisiksi. Elokuvassa kauhu liitetään suoraeleisesti lapsenomaiseen tunnetilaan, joka elokuvassa nimensä mukaisesti konkretisoituu Tove Janssonin Muumeista tunnettuna Mörkö-hahmona. Elokuvana Mörkö lainaakin findie-elokuville ominaisen suoraeleisesti erilaisia kauhuelokuvien konventioita hakien vaikutteita niin survival-tyyppisistä elokuvista kuin myös psykologisemmasta kauhusta.
By Jens Hattuniemi|2016-02-28T01:53:39+02:0023.10.2013|Kritiikit|
Hei kaikki, olen Jari Halonen ja kerron teille nyt muutamia totuuksia kansalliseepoksestamme, Kalevalasta. Se on ensinnäkin käsitetty täysin väärin, mutta minä, Jari Halonen, korjaan tämän. Olen käyttänyt elämästäni yhdeksän vuotta uuteen elokuvaani Kalevala – Uuteen aikaan, jotta vanhan, Elias Lönnrotin kokoaman Kalevalan rinnalle nousisi uusi ja uljaampi versio.
By Jens Hattuniemi|2016-03-02T13:55:57+02:0018.03.2013|Kritiikit|
Ennen syrjäytyneitä olivat joutilaat. Ennen kuin keskustelu kouluttautumattomista, työttömistä ja sosiaalisesti eristäytyneistä nuorista ihmisistä alkoi dominoida suomalaista tiedonvälitystä, jonka eräänlaisena huipentumana voi nähdä Virpi Suutarin Hilton! – dokumentin, Suutari kirjoitti, ohjasi ja osittain leikkasi Susanna Helken kanssa vuosituhannen vaiheessa maakunta-Suomen monituisiin ongelmiin pureutuvan teoksen Joutilaat. Se seuraa kolmen nuoren miehen elämää jossain päin lapsuuden ja aikuisuuden välimaastoa, Suomen rajaseudulla, Suomussalmella.