Espoo Ciné 2014 -ennakko: Abuse of Weakness & Queen and Country
Viikonloppuna starttaavan Espoo Cinén tarjonnasta esimakuna tunnetuimpien ohjaajien teokset. Omaelämäkerrallisia [...]
Lisa Limone ja Maroc Orange: Tormakas armulugu (2013)
Eestiläisen Nukufilmin uusi pitkä animaatioelokuva tuo katsojille jotain aivan uutta nähtävää. Se on suomalaistenkin kanssa yhteistyössä tehty nukkeanimaatiomusikaali, joka kertoo siirtolaisuudesta, orjuudesta ja rakkaudesta. Aavistuksen härskejä ja absurdeja kohtauksia on muutamia, mutta aika täysipainoisesta koko perheen elokuvasta on kysymys.
Vuoden 2013 parhaat elokuvat, osa 1
Ex-lakiopiskelija, teatteri ja televisioalan konkari Ken Loach (Mike Leigh'n lisäksi tunnetuimpia englatilaisia nykyohjaajia) muistetaan Suomessa ennen kaikkea hänen työväenluokkan ja sosiaaliverkostoissa rypivien elämää kuvaavista filmeistä. Niitä ovat esimerkiksi huostaanottokysymystä rajusti tarkasteleva Ladybird Ladybird, rakennustyömaaympäristöön osin sijoittuva Riff-Raff, työttömän ja terveystyöntekijän suhteesta kertova elokuva Nimeni on Joe, DDR:stä länteen tulleen taiteilijan pettymystä kuvaava Fatherland tai lemmikkihaukkaa pitävän pojan elämää luotsaava kaunis kuvaus Kes – poika ja haukka, joka oli muun muassa yksi Krzysztof Kieślowskin lempielokuvia. Koko uransa ajan Ken Loach on työskennellyt myös dokumenttielokuvan parissa.
Ernest & Célestine (2012)
Ranskalaisen pitkän animaatioelokuvan näkyvyys ja teollistuminen on vuosi vuodelta selkeämpää. Vuosittain valmistuu lukuisia nimekkeitä, joista moni saapuu Suomessakin festarikiertoon ja dvd-hyllyille. Ne eivät vielä ole elokuvia joita mainostettaisiin, saati joilla mainostettaisiin, mutta kasvusuhdanne on kova.
Wadjda (2012)
Pidin nelisen vuotta sitten ilmestynyttä Grönlannin ensimmäistä elokuvaa mielenkiintoisena tapauksena, mutta Nuummioqin olemassaolo on todellisuudessa vain leikisti kiinnostavaa. Wadjda on jotain aivan muuta. Se on ensimmäinen kokonaan Saudi-Arabiassa kuvattu pitkä fiktioelokuva, ja sen on ohjannut nainen, Haifaa al Mansour.
Espoo Ciné 2013 -ennakko
Tapahtumaketju lähtee liikkeelle terveystarkastuksen aikana tehdystä nöyryytyksestä ja siitä seuranneesta hyljeksimisestä. Hakkaaminen ja normiksi muodostunut rahojen keruu täyttää kazakkilasten koulupäivät maaseudulla, mutta viimeinen tippa läikähtää ja laukaisee hiljaisessa pojassa järjestelmällisen henkisen ja fyysisen harmonian tavoittelun. Kaikki koulussa opittu imeytyy tarkasti pojan mieleen, mutta oppien käyttötarkoitus alkaa muodostaa uutta suuntaa.
Spring Breakers ja tyylikkään väkivallan paluu
Nostalgianhuuruista tyylikkyyttä huokuvien kostoelokuvien aikakausi on tässä ja nyt. Tällä vuosikymmenellä. Sen kuninkaaksi nostettiin harrastajien keskuudessa jo lähes yksimielisesti pari vuotta sitten ilmestynyt Nicolas Winding Refnin Drive. Sen lisäksi William Friedkinin vuosiksi unohdettu Elää ja kuolla L.A.:ssa (1985) on yhtäkkiä taas kovinta ikinä. Uudelleen syttynyt rakkaus 80-luvun neonväreihin, huipputyylikkyyteen ja väkivaltaan väkivallan vuoksi on ollut jo vuosia nousemassa yhdeksi isoimmista trendeistä, elokuvissa, videopeleissä ja musiikissa, ja näiden yhdistelmissä.
Animatricksin kansainväliset huiput
Tulevana viikonloppuna Helsingissä järjestettävät Animatricks-festarit tarjoavat kahdeksan erilaista näytöstä. Kaksi pitkää animaatioelokuvaa, sarjan kuubalaisia lyhytanimaatioita, pari settiä kotimaisia outouksia ja ennen kaikkea kaksi esitystä kansainvälisiä huippuja. Ammattimaisten ja puoliammattimaisten elokuvien lisäksi tarjolla on myös yksi näytös lasten ja nuorten tekemää animaatiota lapsille. Valikoima on kautta linjan laadukasta, mutta parhaiten vastinetta rahoille saa kummastakin Kansainväliset huiput -sarjasta. Tässä ajatuksia kahdesta huipusta per sarja.