Dreamcatcher (2015)
Jotkut ajattelijat uskovat, ettei todella hyvää ihmistä voi löytää tästä maailmasta. Jotkut ajattelevat liikaa.
How to Change the World (2015)
How to Change the World näyttää Greenpeacen perustamisen historiikin ja ilmiön maailmalle leviämisen loppua päin melko sentimentaalisessa paketissa.
27 Kadotettua sielua – elokuvasta Story of Women ja vähän muustakin
Todellisuudessahan demokratiassa, missä ei elokuvassa eletä, uskotellaan, että on mahdollista rikkoa luokkaerot joutumatta maksamaan siitä korkeintaan mitään muuta kuin aikaa ja rahaa, mutta usein maksu on paljon pitempi kuin se aika, jonka opintoihin käyttää.
Only Angels Have Wings (1939)
Hawksin elokuva liikkuu alati eteenpäin, tanssii, virtaa ja ylittää, tuosta noin, rajoja, joita ei ole tarkoitettu ylitettäviksi: sen puhdas täsmällisyys loistaa keinotekoisenkin ja sähkövirtaisen valon takaa.
Orson Welles ja Pahan kosketus
Ei olisi syytä lisätä enää yhtään merkkiä Touch of Evilin ympärille, kertoohan filmi itse jo kaiken, ja siitä on kirjoitettu jo tuhansia liuskoja, mutta hitot: otan silti kahlitun vapauden pieneen muisteluun.
La Pointe-Courte (1955)
Mielestäni taitaviin elokuvantekijöihin, kuten kirjailijoihinkin ja maalareihin pätee ajatus siitä, että he tekevät lopulta vain yhden teoksen ja kaikki siitä on aistittavissa jo heidän ensimmäisessä työssään.
Memories of Murder – essee moraalin turmiosta
Elokuvan perusteesi on se, että korruptoimaton, niin sanotusti hyvä poliisi voi muuttua ympäristönsä painostuksessa ihanteidensa ja moraalinsa vastakohdaksi, kääntyä sotimaan itseään vastaan, muuttua pedoksi.
Salesman (1968)
Mistä muusta kaikki tämä voi kertoa kuin salakavalasti lähestyvästä burn outista, myyntityöpaineiden, väsymyksen ja stressin tiivistymisestä puhkeavaan hulluuteen ja saman asian yksitoikkoiseen kiertelyyn? Elämä jonka päämääräksi on asetettu vain rahan takominen on lähempänä kuolemaa kuin elämää.