Laajakuvan Jyri Majuri tapasi festivaaliviikonloppuna Cinemaissín taiteellisen johtajan Diego Ginartesin. Haastattelun aikana keskusteltiin festivaalin nykytilasta, sen järjestämiseen liittyvistä asioista, teemoista, tarjonnasta ja tulevaisuudesta.

Kolmastoista Cinemaissí on nyt noin puolivälissä. Miten festivaali on sujunut?

Festivaali on sujunut erittäin hyvin. Meillä on ollut jo nyt suurin piirtein saman verran yleisöä kuin viime vuonna yhteensä. Vaikka festivaali on pysynyt nelipäiväisenä, olemme nostaneet näytösten määrää, ja meillä on tänä vuonna 46 Suomen ensi-iltaa. Lisäksi oli erittäin positiivinen yllätys, että yhden esittämämme elokuvan, Improvisio ambulanten, ohjaaja ilmoitti yllättäen saapuvansa paikalle esittelemään elokuvansa.

Miten festivaalin ohjelmisto muodostuu ja mitä valintaprosessissa otetaan huomioon?

Meillä on lisäkseni seitsemän henkilöä, jotka valitsevat festivaalin ohjelmiston teemojen perusteella. Festivaalia varten järjestimme open call -hakuprosessin, jonka kautta saimme paljon ehdokkaita. Valitsimme festivaalille noin 50 elokuvaa yhteensä 340 elokuvan joukosta, ja painotimme valinnoissa festivaalin teemoja. Halusimme saada etenkin transkulturaalisuuteen liittyviä elokuvia myös muiden teemojemme alle, jotta koko festivaalin ajan meillä olisi yksi iso teema, johon lähestulkoon kaikki elokuvat liittyvät.

Osa festivaalin elokuvista on teemoiltaan ja sävyltään todella synkkiä. Onko tämä tarkoituksellista?

Omasta mielestäni festivaalilla on myös paljon iloisia tai vähemmän synkkiä elokuvia, mutta synkissä elokuvissa niiden tekijät haluavat kertoa paljon siitä maailmasta, jossa he elävät. Olemme pyrkineet saamaan festivaalille mukaan myös sellaisia elokuvia, joita ei ole esitetty melkeinpä missään, koska koemme, että näiden tekijöiden äänet pitää saada kuuluviin.

Korjaamo on nyt ensimmäistä kertaa mukana teatterina. Onko kokemus ollut positiivinen ja onko yleisö löytänyt uuden esityspaikan?

Festivaalin kannalta ajateltuna Korjaamo on erinomainen paikka. Se on riittävän lähellä toista esityspaikkaamme, Andorraa, ja siellä on asiantunteva henkilökunta sekä todella hyvä tekninen laitteisto elokuvien näyttämiseksi. Andorra on ollut mukana festivaalilla alusta alkaen, joten yleisö löytää vielä helpommin sinne, mutta uskon tilanteen tasoittuvan tulevaisuudessa. Pystymme myös antamaan Korjaamolle lisäarvoa tuomalla sinne sellaista yleisöä, joka ei välttämättä muuten kävisi siellä katsomassa elokuvia.

Mikä on vaikeinta elokuvafestivaalin järjestämisessä? Entä palkitsevinta?

Vaikeinta on tiukassa budjetissa pysyminen. Cinemaissí on esimerkiksi Rakkautta & Anarkiaa -festivaaliin verrattuna reilusti pienempi, joten meitä ei välttämättä pidetä niin ammattimaisesti järjestettynä, vaikka asiantunteva tiimimme ansaitsisikin reilusti enemmän tunnustusta työstään.

Palkitsevinta on ehdottomasti festivaalille osallistuvien ja sitä järjestävien ihmisten tapaaminen. Koen, että meillä on sekä yleisössä että omassa tiimissämme kolmenlaisia ihmisiä: latinalaisesta Amerikasta kotoisin olevat ihmiset, jotka haluavat nähdä oman kotimaansa elokuvaa, latinalaisamerikkalaisesta kulttuurista tai siellä puhutuista kielistä kiinnostuneet ihmiset, sekä elokuvista tai uusista kokemuksista kiinnostuneet ihmiset.

Kuva: Ninni Karjalainen

Transkulturaalisuuden teema näkyisi siis olevan läsnä myös teidän tiimissänne. Kertoisitko hieman festivaalia järjestävistä ihmisistä?

Olisi mahdotonta saada parempaa tiimiä. Meillä on yhteensä 60 talkoolaista, joiden taustat vaihtelevat paljonkin. On ihmisiä, jotka harrastavat latinalaisamerikkalaista kulttuuria ja niitä, jotka ovat kiinnostuneita uudesta laatuelokuvasta. Talkoolaisemme auttavat todella paljon festivaalin ilmapiirin luomisessa, ja onkin mahdotonta kävellä Cinemaissín näytösteatteriin ilman, että näkee iloisia hymyjä. Vapaaehtoiskoordinaattorimme Aime Accorsi on tehnyt erinomaista työtä järjestelyissä, ja useat talkoolaiset pitävät festivaalista niin paljon, että tulevat seuraavana vuonna uudestaan.

Kertoisitko hieman Cinemaissín visuaalisesta ilmeestä?

Halusimme, että siinäkin näkyy transkulturaalisuus, joten valitsimme visuaalisen ilmeen toteuttajiksi brasilialaisen Leandro Correan ja suomalaisen Joona Leppäsen. Halusimme saada molempien kulttuurien näkemyksiä ja latinalaisamerikkalaista iloa mukaan visuaaliseen ilmeeseemme, ja mielestäni siinä on onnistuttu erinomaisesti.

Vaikuttaako henkilökohtainen mielipiteesi elokuvasta ohjelmiston valintaan, vaikka elokuva sopisi festivaalin teemoihin?

Lähtökohtaisesti en halua, että festivaalilla esitetään huonoja tai jopa surkeita elokuvia. Jos jokin elokuva on valintatiimin mielestä aivan surkea, niin emme ota sitä ohjelmistoon, koska meillä on vastuu yleisöämme kohtaan. Haluamme myös nostaa esille tekijöitä, jotka muuten jäisivät vähälle suosiolle, minkä seurauksena meillä on Next Masters -esityssarja. Olen itse elokuvaharrastaja ja haluan saada festivaalille mukaan mahdollisimman paljon erinäköisiä ja erilaisilla tekniikoilla toteutettuja teoksia, koska en usko, että on olemassa vain yksi tapa tehdä elokuvaa.

Cinemaissíssa on elokuvien lisäksi paljon oheistapahtumia, kuten paneelikeskusteluja ja klubeja. Kuinka tärkeänä näet ne festivaalin kannalta?

Oheistapahtumat ovat erittäin tärkeä osa Cinemaissía, koska festivaalissa on kyse myös kulttuurin esittelemisestä. En usko, että pelkät elokuvat riittävät promootioksi, vaan yleisön täytyy myös pystyä itse osallistumaan. Klubit ja keskustelutilaisuudet ovat erinomainen tapa saada ihmiset puhumaan kokemisen lisäksi. Pyrimme saamaan keskustelutilaisuuksiin myös muualta kuin latinalaisesta Amerikasta olevia puhujia, koska osa aiheista on myös yleismaailmallisia. Haluamme saada esiteltyä myös muita taiteenlajeja kuin elokuvaa, ja meillä on esimerkiksi paneelikeskustelu kirjallisuudesta. Tulevaisuudessa tarkoituksemme on järjestää myös enemmän oheistapahtumia, jotta ne olisivat näkyvämmin mukana festivaalilla.

Kuva: Ninni Karjalainen

Näetkö Cinemaissín kasvavan lähitulevaisuudessa?

Tulevaisuudessa aiomme tuoda festivaalille myös espanjalaista ja portugalilaista elokuvaa, koska latinalaisamerikkalainen ja iberialainen kulttuuri ovat hyvin lähellä toisiaan, ja olisi väärin jättää jokin erinomainen elokuva näyttämättä vain, koska se ei satu olemaan tehty ”oikeassa” maassa. Haluamme myös vahvemmin esitellä uusia elokuvaohjaajia ja saada heille heidän ansaitsemaansa näytösaikaa. Tarkoituksenamme on tuoda enemmän maailman kulttuuria Suomeen ja tarjota suomalaiselle yleisölle uudenlaista elokuvaa, jota he eivät välttämättä muualla näkisi.

Teillä on ollut yhteistyönäytöksiä eri toimijoiden kanssa. Kertoisitko hieman yhteistyökumppaneistanne?

Olemme tehneet paljon yhteistyötä eri maiden, kuten Perun, Chilen, Argentiinan, Uruguayn, Espanjan, Nicaraguan, Brasilian ja Kolumbian suurlähetystöjen kanssa. Night Visionsin Mikko Aromaa kävi esittelemässä heillä viime vuonna esitetyn ja meillä nyt pyörivän La región salvajen ja Animatricksin Janne Korsumäki alusti lyhytanimaationäytöksemme. Helsingin yliopisto auttoi meitä ohjaajavieraiden kanssa. Yhteistyökumppaneiden listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Mitä haluaisit sanoa niille, jotka eivät ole vielä käyneet Cinemaissíssa?

Festivaalille kannattaa tulla, koska meillä on paljon korkealaatuista elokuvaa, jota ei näe muualla Suomessa. Valikoimastamme löytyy paljon kansainvälisten elokuvapalkintojen voittajia, jotka ovat ”piilossa”, ja joiden näkeminen muualla kuin festivaalillamme on erittäin vaikeaa. Hyvä tunnelma ja erinomaiset elokuvat kannattaa kokea meidän kanssamme.


Haastattelu on osa vuoden 2017 Cinemaissí-raporttiamme. Muut festivaalista kertovat tekstimme löydät Cinemaissí 2017 -tagin alta.